Blogi

Torstai 22.6.2017

Kulunut kesäkuu on ollut työntäyteinen ja politiikassa on tapahtunut paljon. Vajaa pari viikkoa sitten perussuomalaisten uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Jussi Halla-aho. Myös varapuheenjohtajat vaihtuivat.

Lähdimme omassa eduskuntaryhmässämme siitä, että valintojen jälkeen perussuomalaiset on käytännössä uusi puolue. Teimme kokonaisarvion, jonka yhtenä osana oli, että hallitusryhmän johtaminen Brysselistä käsin olisi mahdotonta. Lisäksi kun arvoissa on liian suuria eroja, on luottamuksen rakentaminen vaikeaa. Näimme, että perussuomalaisten kanssa oli mahdotonta jatkaa.

Tilanteen ratkaisu sisälsi poikkeuksellista draamaa. Ratkaistu löytyi, kun perussuomalaisten eduskuntaryhmästä irtosi kaksikymmentä kansanedustajaa. He olivat valmiita jatkamaan hallituksen aiemmin sopimalla linjalla.

Prosessista ei voi varmaankaan jakaa suuria tyylipisteitä kenellekään. Olen kuitenkin sitä mieltä, että toimivampaa hallituspohjaa ei olisi näistä lähtökohdista löytynyt. Tältä pohjalta pystymme viemään isot asiat, kuten sote- ja maakuntauudistuksen maaliin.

Hallituskriisin ratkettua olemme päässeet taas kiinni normaaliin arkeen. Vetämässäni sivistysvaliokunnassa olemme keskittyneet ammatillisen koulutuksen reformiin. Tällä viikolla saimme urakkamme valmiiksi, kun 130-sivuinen mietintömme julkaistiin.

Uudistus tuo koulutuksen ja työelämän lähemmäs toisiaan. Työpaikoilla tapahtuvaa oppimista lisätään. Samalla koulutuksen byrokratiaa kevennetään. Esimerkiksi nuorten ja aikuisten koulutuksen raja-aidat puretaan. Tämä mahdollistaa sen, että koulutuksen resurssit voidaan kohdistaa entistä paremmin oppimiseen. Jokaiselle opiskelijalle räätälöidään jatkossa henkilökohtainen opintopolku.

Tätä uudistusta on ollut todella hienoa olla tekemässä. Näiden kahden vuoden aikana on kuultu satoja asiantuntijoita, opettajia, opiskelijoita ja koulutuksen järjestäjiä. Palaute on ollut myönteistä ja innostunutta.

Juhannuksen jälkeen palaamme vielä viikon ajaksi Arkadianmäelle. Tavoitteena on saada kevätkauden hommat maaliin. Ensi viikolla pitäisi valmistua perustuslakivaliokunnan lausunto sote-uudistuksesta. Sen jälkeen tiedetään, pitääkö esimerkiksi valinnanvapauslainsäädäntöön tehdä muutoksia.

Politiikan lisäksi kesällä luvassa on paljon mielenkiintoisia juttuja – tilaisuuksia ja tapahtumia Keski-Pohjanmaalla. Kruununa tietenkin Kaustisen festarit heinäkuussa.

Ensi viikon lauantaina vietämme juhlaseminaaria Kälviällä, kun Keskustan Keski-Pohjanmaan pitkäaikainen toiminnanjohtaja Erkki Hänninen siirtyy ansaituille eläkepäiville. Politiikka on joukkuelaji ja yhteistyö Erkin kanssa on aina toiminut erinomaisesti. Suuri kiitos jo nyt ”Ekille” kuluneista vuosista!

Perjantai 7.4.2017

Pakkailen juuri laukkuani ja valmistaudun matkustamaan iltapäiväjunalla koti-Kokkolaan. Luvassa on todella jännittävä kuntavaaliviikonloppu. Huomenna ohjelmassa on kampanjointia yhdessä muiden ehdokkaiden kanssa ja sunnuntaina jännitetään vaalitulosta.

Kuntavaalit ovat näkyneet myös eduskunnassa. Salissa on riittänyt puhetta jopa normaaliakin enemmän. Tällä viikolla keskusteltiin muun muassa sosiaali- ja terveydenhuoltouudistuksesta. Välikysymyskeskustelu klaarattiin hyvin, kun pystyimme kertomaan, miten maakuntien erilaiset tilanteet ja tarpeet on otettu valmistelussa huomioon. Sote-uudistus etenee hyvällä mallilla.

Vaaleihin käydään todella jännittävistä asetelmista. Kolme suurinta puoluetta – keskusta, kokoomus ja SDP – ovat valtakunnallisen kannatuksensa osalta lähes tasatilanteessa. Vaaleissa voi käydä miten vain. Tämän vuoksi on todella tärkeää, että kaikki ihmiset lähtevät sunnuntaina äänestämään oman ehdokkaansa ja tärkeäksi kokemiensa asioiden puolesta, ja ottavat kaverinsakin mukaan.

Minä uskon Keskustan vahvaan loppukiriin niin valtakunnallisesti kuin omassa maakunnassamme. Meillä on Keski-Pohjanmaalla todella pirteä ehdokasjoukko ja äänestäjillä on paljon valinnanvaraa. Keskustaa vauhdittaa myös Sipilän hyvä pärjääminen television vaalitenteissä. Rauhallinen ja selkeä tyyli herättää luottamusta.

Viime viikkoina olen ollut kierroksella Kokkolassa ja Keski-Pohjanmaalla. Tilaisuuksia on ollut paljon. Toreilla ovat puhututtaneet työhön ja toimeentuloon sekä palveluihin liittyvät kysymykset.

Näiden asioiden puolesta haluan tehdä jatkossakin parhaani sekä eduskunnassa että Kokkolan kaupunginvaltuustossa. Työ on vielä kesken ja nälkää riittää.

Kiitos jo tässä vaiheessa kaikille ehdolle lähteneille ja vaalityötä tehneille. Tällä innolla ja yhdessä tekemisen meiningillä saadaan ihmeitä aikaan.

Lauantai 25.2.2017

Eilen oltiin kierroksella Pietarsaaressa ja koti-Kokkolassa. Vedimme mukavat tilaisuudet yhdessä pääministeri Juha Sipilän kanssa. Kiitos kaikille paikalle ehtineille. Väkeä oli tosi mukavasti liikkeellä.

Kierroksella tapasimme myös yrittäjiä ja kaupungin edustajia. Kaikissa tilaisuuksissa mietimme uusia keinoja, joilla valtio voisi tukea alueemme kehitystä entistäkin paremmin.

Ilmoitin eilen myös henkilökohtaisesta ratkaisusta. Olen lähdössä kuntavaaliehdokkaaksi.

Olin ehtinyt ilmoittamaan viime vuoden puolella, etten olisi ehdolla kuntavaaleissa tammikuussa 2018 pidettävien maakuntavaalien läheisyyden vuoksi. Viime viikkoina tilanne kuitenkin muuttui. Alueen ihmisiltä tuli poikkeuksellinen määrä pyyntöjä olla mukana myös paikallisessa päätöksenteossa. Sanottiin, että Kokkola pitää olla nostamassa tästä velkaantumiskierteestä. Nämä useat koskettavatkin yhteydenotot saivat mielen muuttumaan. Rakkaus kotikaupunkiin ratkaisi.

Kunnan uusi rooli on suuri mahdollisuus. Maakuntauudistuksen jälkeen kunnan tärkeimpiä tehtäviä on koulutuksen, liikunnan ja kulttuurin edistäminen. Kun teen näiden asioiden parissa työtä eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtajana, haluan tehdä parhaani myös Kokkolan sivistyksen ja elinvoiman vahvistamisessa. Linja pitää, eli lähden vaaleihin puolustamaan myös niiden asiaa, jotka eivät muuten saa ääntään kuuluville. Myös yrittäjyyttä pitää tukea kaikin mahdollisin tavoin.

Lähiviikkoina on luvassa monia tilaisuuksia. Tulkaahan jututtamaan! Sunnuntaina 5.3. olen Lohtajalla ja maanantaina 6.3. Ullavalla.

Maaliskuussa kierrän jokaisen Keski-Pohjanmaan kunnan. Minulla tulee täyteen kymmenen vuotta Arkadianmäelle ja ajattelin tehdä sen siivittämänä isomman kierroksen. Tavoitteena on tsempata ehdokkaita ja tukiryhmiä, jotta saadaan loistava tulos.

Ps. Viikonloppu käynnistyi upeasti, kun Krista avasi Suomen mitalitilin Lahdessa. Sen myötä toivottelen aurinkoista ulkoiluviikonloppua kaikille!

Perjantai 10.2.2017

Eduskunnan kevätkausi on pyörähtänyt vauhdilla käyntiin. Viime viikolla pidettyjen juhlallisten valtiopäivien avajaisten jälkeen olemme päässeet jälleen normaaliin kokous- ja työskentelyrytmiin.

Itselläni on hyvät fiilikset tulevan kevään suhteen. Monen vaikean vuoden jälkeen Suomen tilanne näyttää jonkin verran paremmalta. Taloudessa on kasvun merkkejä ja uusia työpaikkoja syntyy.

Myös Keski-Pohjanmaalla on hyvä draivi päällä. Kiertelin tammikuussa useissa tilaisuuksissa ja tapasin monia ihmisiä. Käynnissä on monia myönteisiä hankkeita, jotka tuovat onnistuessaan paljon hyvää alueellemme.

Mikään ei kuitenkaan tapahdu itsestään. Politiikan puolella vaaditaan onnistumisia, jotta pääsemme hyödyntämään orastavia kasvun merkkejä.
Sipilän hallituksella on nyt tärkeä näytönpaikka. Isot hankkeet, kuten sote- ja maakuntauudistus pitää viedä maaliin. Lisäksi tarvitaan uusia toimia yrittäjyyden ja työllisyyden edistämiseksi. On myös tärkeä pitää huoli siitä, että kaikki pysyvät mukana. Eriarvoisuuden vähentäminen onkin suurin tehtävämme.

Hallituksen toimintakykyä on kieltämättä koeteltu viime aikoina. Useiden onnistumisten lisäksi monia asioita olisi pitänyt tehdä paremmin.
Olikin mielestäni paikallaan, että hallitus kävi tämän viikon maanantaina ja tiistaina pitkän ja perusteellisen istunnon. Se näytti selvästi puhdistavan ilmaa. Eduskunnassa oli nähtävissä huomattavasti vapautuneempi ja yhteisempi hallitusjoukkue. Tämä antaa hyviä eväitä kevään tiukkoihin vääntöihin.

Politiikan kevättä rytmittää myös huhtikuussa pidettävän kuntavaalit. Vaikka en ole itse tällä kertaa ehdolla, olen innostunut vaalityöstä oikein kunnolla. On mukava olla hankkimassa ehdokkaita, tukemassa kampanjoiden suunnittelua ja muuta vaalityötä.

Tulevilla kuntavaaleilla on todella tärkeä merkitys. Kun kuntakenttä on maakuntauudistuksen myötä isossa muutoksessa, on tärkeää löytää hyvä ja monipuolinen päättäjäjoukko. Tarvitaan sopiva sekoitus kokemusta ja tuoretta voimaa.

Kannustakin kaikkia harkitsemaan myös omaa ehdolle asettumista. 16 vuoden kuntapoliittisella kokemuksella voin sanoa, että kyseessä on todella vastuullinen ja tärkeä tehtävä, jossa myös oppii koko ajan. Parhaimmillaan siitä saa itsekin paljon.

Perjantai 7.10.2016

Päivät lyhenevät ja käsiteltävien asioiden listat pitenevät. Tämä on eduskunnassa varma syksyn merkki. Meillä on pöydällä monta tärkeää esitystä.

Eduskuntatyön ohella olen ollut paljon tien päällä ja päässyt kohtaamaan eri yhteyksissä lukuisia keskipohjalaisia. Tapahtumia ja tilaisuuksia on ollut niin Perhossa, Lestijärvellä, Kannuksessa, Lohtajalla, Kälviällä kuin Kokkolassa. Lisää on vielä tulossa ja loputkin kunnista tulee kierrettyä.
Tapaamisista on tarttunut matkaan monia tärkeitä evästyksiä. Kaksi T-kirjaimella alkavaa teemaa ovat puhuttaneet eniten: työllisyys ja turvallisuus.

Yleisesti ottaen ihmisillä on hyvät tunnelmat. Vaikka ihmiselämään mahtuu aina pieniä ja joskus suurempiakin murheita, katsovat keskipohjalaiset ainakin hieman luottavaisemmin tulevaisuuteen. Keskeinen viesti on ollut, että pahimman taantuman uskotaan olevan takana. Työllisyystilanteessakin on nähty pienen pientä toivoa paremmasta.
Vielä riittää kuitenkin paljon tekemistä. Talouden myönteiset merkit tulevat kotimaisen kysynnän lisääntymisestä. Myös meillä Keski-Pohjanmaalla monilla yrityksillä on aiempaa enemmän tilauksia ja töitä. Näitä myönteisiä merkkejä pitää hyödyntää entistä enemmän. Samalla myös vientiin pitää saada uutta vetoa.
Tätä työtä tehdään parhaillaan muun muassa kilpailukykysopimuksen, yritysverotuksen uudistamisen sekä norminpurun merkeissä.

Olen mukana Euroopan unionin asioita käsittelevässä suuressa valiokunnassa. Kansainvälisellä rintamalla tapahtuu nyt paljon asioita, joiden suhteen myös meidän suomalaisten on oltava hereillä.
Syyriassa on käynnissä järkyttävät pommitukset ja Venäjän ulkopoliittinen linja on koventunut. Samaan aikaan Eurooppa on epätietoisuuden tilassa pakolaiskriisin ja Britannian EU-eron myötä. Yhdysvaltojen tulevaan politiikkaan vaikuttaa marraskuiset presidentinvaalit.
Näillä kaikilla tapahtumilla on vaikutus Suomen tilanteeseen. Pienenä maana emme voi ratkaista näitä probleemeja yksin. Voimme kuitenkin luoda omalle toiminnallamme vakautta lähiympäristöömme sekä kansainväliseen yhteisöön.

Eduskunnassa käsitellään parhaillaan ulko- ja turvallisuuspoliittista selontekoa. Tavoitteena on löytää hallitus-oppositio -rajat ylittävä yhteinen näkemys turvallisuuspolitiikkamme suunnasta. Mielestäni Suomen linjan pitää olla, että pidämme kotipesämme kunnossa ja olemme aktiivinen toimija maailmalla.
Turvallisuuden peruspilareista on pidettävä kiinni. Yleisestä asevelvollisuudesta, koko maan puolustamisesta ja sotilaallisesta liittoutumattomuudesta ei saa tinkiä.
Aktiivinen kansainvälinen vaikuttaminen on meille suomalaisille tärkeiden asioiden puolesta toimimista. Maailma on entistä keskinäisriippuvaisempi ja kansainväliset ilmiöt tuntuvat tavallisten ihmisten arjessa aina vain enemmän. Tämän vuoksi meidän on tärkeää toimia myös politiikan kansainvälisillä pelikentillä rauhanrakentajana ja vakauden edistäjänä.

Perjantai 9.9.2016

Syksyn ensimmäinen täysistuntoviikko on takana. Olemme päässeet jälleen täydellä tarmolla kiinni lainsäädäntötyöhön sekä valtion talousarvion käsittelyyn. Myös valiokuntien ensimmäiset kokoukset on pidetty.

Syksystä on tulossa mielenkiintoinen. Talouden kysymykset näyttelevät merkittävää osaa. Eduskunnan syksyä rytmittää valtion tulo- ja menoarvio käsittely. Eri valiokunnissa käytetään taas satoja ja satoja tunteja ennen kuin noin 54 miljardin euron budjetti saadaan hyväksyttyä.

Tänä syksynä budjetin merkittävin painopiste on työllisyyden parantaminen. Tapasin kesän aikana lukuisia keskipohjalaisia eri tilaisuuksissa. Monet heistä etsivät töitä. He uhkuivat työhalua, mutta kertoivat pelkäävänsä, ettei työtä löydykään.

Taloudessamme on nähtävissä pieniä positiivisia merkkejä paremmasta. Kilpailukykysopimuksen syntyminen vahvistaa uskoa. Akuuttiin työttömyystilanteen helpottamiseksi tarvitaan kuitenkin pikaisia toimia. Tämän vuoksi työmarkkinajärjestöjen kanssa etsitään vielä syyskuussa ratkaisua, jotta ensi vuoden budjettiin saataisiin mukaan ihmisten työllistymismahdollisuuksia helpottavia panostuksia. Uskon yhteisen linjan löytyvän.

Omasta työstäni leijonanosan vie sivistysvaliokunnan puheenjohtajuus. Sivistysvaliokunnan syksyn listalla on monia merkittäviä asioita, kuten ammatillisen koulutuksen ja opintotuen uudistaminen. Tämän lisäksi uudistetaan muun muassa kirjastoihin, museoihin ja tekijänoikeuksiin liittyvää lainsäädäntöä.

Yleisesti katson luottavaisesti suomalaisen sivistyspolitiikan tulevaisuuteen. Budjettiriihessä saatiin sovittua monista tärkeistä oikeudenmukaisuutta edistävistä toimista. Pienituloisten perheiden varhaiskasvatusmaksuja kevennetään, etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta saavat uutta rahoitusta ja lisäksi opiskelijat siirtyvät yleisen asumistuen piiriin, jolloin tuki kohdistuu sitä kaikista eniten tarvitseville.

Syksyllä on pöydällä myös monia Keski-Pohjanmaan edunvalvonnan kannalta tärkeitä asioita. Minua lämmittää, miten olemme esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuoltouudistuksen kohdalla lähteneet itse aktiivisesti liikkeelle. Tämä on huomattu valtakunnallisella tasolla asti ja uskon sen kantavan hedelmää. Aktiivisella otteella Keski-Pohjanmaasta tulee vahva itsenäinen maakunta, jossa laadukkaat ja tasa-arvoiset palvelut ovat jokaisen ihmisen saatavilla.

Sosiaali- ja terveydenhuollon lisäksi syksyllä on tarkoitus ratkaista alueemme ihmisten, yritysten ja kuntien kanssa monia suuria ja pieniä asioita. On aina suuri ilo olla viemässä meille tärkeitä hankkeita eteenpäin.

Maanantai 27.6.2016

Eduskuntatyö oli tarkoitus saada päätökseen jo viime viikon torstaina. Politiikassa voi kuitenkin sattua ja tapahtua kaikenlaista.

Juhannusaaton rauhan pysäytti tieto Iso-Britannian EU-kansanäänestyksen tuloksesta. Britannian kansalaiset äänestivät maan EU-eron, eli brexitin puolesta.

Tänään pidettiin EU-asioita käsittelevän Suuren valiokunnan kokous, jonka jäsenenä olen. Pääministeri Sipilä kävi kertomassa meille huomenna alkavan Eurooppa-neuvoston, eli tuttavallisemmin huippukokouksen asetelmista. Eduskunta keskeyttää kesäistuntotaukonsa tämän viikon perjantaina, kun pääministerin tiedonannon pohjalta käydään keskustelu Britannian äänestyksen vaikutuksista. Silloin pitäisi olla tiedossa myös huippukokouksen päätelmät.

Kansanäänestyksen viesti pitää ottaa vakavasti. Se kertoo, että Euroopan unioni ei ole onnistunut toivotulla tavalla. EU ei ole ollut riittävän vahva sisämarkkinoiden kehittämisen tai pakolaiskriisin ratkaisemisen kaltaisissa suurissa kysymyksissä, vaan on näyttäytynyt kansalaisten arjesta vieraantuneena epäolennaisuuksiin keskittyvänä liian byrokraattisena toimijana.

Mihinkään ylidramatisointiin ei pidä kuitenkaan ryhtyä. Kukaan ei vielä tiedä, mitä ero tulee lopulta tarkoittamaan. Britannia ei katoa mihinkään, vaan säilyy tärkeänä eurooppalaisen valtiona. Sen on ajateltava uudelleen suhteensa Eurooppaan ja muuhun maailmaan.

Oma kysymyksensä on, mitä lyhyen aikavälin taloudellisia vaikutuksia brexitilla on Suomen ja muiden Euroopan maiden talouteen. Meillä on ollut myönteisiä merkkejä orastavasta kasvusta ja tänään uutisointiin, kuinka suomalaisten luottamus talouteen on kasvanut. Näistä positiivisista merkeistä on yritettävä pitää kiinni ja mennä niiden turvin läpi brexitin tuomien haasteiden.

Uskon, että myös Euroopan unioni selviää tästä tilanteesta. Tämä olisi myös Suomen etu. Kaltaisellemme pienelle maalle on tärkeää, että se voi tehdä tietyissä kysymyksissä tiivistäkin yhteistyötä eurooppalaisten maiden kanssa. EU:n suunnan on kuitenkin muututtava. Maalaisjärjen vastaisesta sääntelystä on otettava päämäärätietoisia askelia jäsenmaiden sekä kansalaisten ja yritysten etua palvelevaan politiikkaan.

Minua kevätkaudella merkittävästä työllistäneen projektin, eli parlamentaarinen Yle-ryhmän työ saatiin päätöksen toissaviikolla. Kymmenien kokouksien rypistys tuotti hienon tuloksen. Löysimme kahdeksan eduskuntapuolueen kesken yhteisen näkemyksen Yleisradion kehittämisestä. Olen tähän erittäin tyytyväinen. Se osoittaa, että vaikeistakin kysymyksistä pystytään sopimaan hallitus-oppositiorajan yli.

Ratkaisun myötä Ylen tehtävä tarkentuu ja sen velvollisuuksiin tulee muun muassa mediakentän yhteistoiminnan edistäminen sekä ulkopuolisten ostojen lisääminen. Näin myös kaupallinen media saa eväitä toimintansa kehittämiseen. Lisäksi Ylen valvonta paranee, kun hallintoneuvoston asemaa vahvistetaan yhtiön strategian laadinnassa ja seuraamisessa.

Yle-lakiin kirjataan velvollisuus tuottaa palveluja maakunnissa. Tähän asti Yle on voinut tarjota palveluja valtakunnallisen lisäksi myös alueellisesti, mutta jatkossa tästä tulee velvoittavaa. Maakunnallisten palvelujen kirjaaminen lakiin ylläpitää ja ankkuroi Ylen toiminnan myös pieniin maakuntiin, kuten meille Keski-Pohjanmaalle.

Ylen rahoitukseen ei tule tällä vaalikaudella indeksikorotuksia. Näin Yle osallistuu omalta osaltaan yhteiskunnan säästötalkoisiin.

Kesän aikana on luvassa mielenkiintoisia kesätilaisuuksia Keski-Pohjanmaalla ja muualla Suomessa. Tule jututtamaan esimerkiksi Kokkolan iltatorilla keskiviikkona 13.7. tai Vetelin perinteiseen gillijuhlaan sunnuntaina 17.7. Näiden välissä olen mukana Kaustisen festareilla useampana päivänä.

Perjantai 27.5.

Varma kevään ja alkavan kesän merkki on, että työtahti kiihtyy. Hommat pitäisi saada valmiiksi ennen heinäkuussa alkavaa istuntotaukoa.

Kevään ajan perjantai-iltapäivät ovat kuluneet Yleisradion tulevaisuutta pohtivan parlamentaarisen työryhmän kokouksissa. Olen ryhmässä keskustan edustajana.

Työ on erittäin mielenkiintoista. Yleisradio ja sen palvelut koskettavat kaikkia suomalaisia. Jokaisella meistä on oma näkemyksensä Yleisradiosta. Tämän vuoksi aiheesta on tullut poikkeuksellisen paljon yhteydenottoja eri puolilta Suomea.

Työn taustalla on mediakentän vahva murros. Erityisesti teknologian kehitys ja kilpailun koveneminen ovat muokanneet tiedonvälitystä aivan erityisellä tavalla. Tämä on tuonut haasteita monille perinteisille kaupallisen puolen toimijoille.

Uskon, että löydämme ryhmässä yhteisiä suuntaviivoja, jotka määrittävät Ylen tehtävän muuttuneessa ympäristössä. Tulevaisuudessakin tarvitaan vahvaa ja monipuolista mediaa, jossa sekä kaupallisilla toimijoilla että Ylellä on oma paikkansa.

Viime viikkoihin on mahtunut monia merkittäviä valtakunnan politiikan uutisia. Valitettavasti monet niistä ovat olleet ikäviä. Tämän viikon uutiset Talvivaarasta sekä Microsoftin irtisanomisista ovat vetäneet mielen apeaksi.

Nämä uutiset osoittavat, Suomen suunnan muuttamiseksi tarvitaan poikkeuksellisia toimia. Yhteiskuntasopimuksen, sosiaali- ja terveydenhuoltouudistuksen sekä yrittäjyys- ja työllisyyspoliittisten toimien kaltaisissa merkittävissä asioissa on päästävä maaliin asti.

Ikävien uutisten rinnalla on nimittäin kuultu myös toiveita herättäviä viestejä siitä, että käänne parempaan saattaisi tapahtua. Työllisyyden on ennustettu paranevan. Se kuitenkin vaatii, että yhdessä sovitut asiat saadaan hoidettua.

Upeita uutisiakin viikkoon on mahtunut! Viime lauantaina keskipohjalaistekijöiden Hymyilevä mies -elokuva sai Cannesista todella merkittävän ja suomalaiselokuvalle ainutlaatuisen tunnustuksen, kun se voitti kilpasarjansa..

Kutsuimmekin kokkolaisnelikon mitalikahveille sivistysvaliokuntaan torstaina. Tilaisuus oli todella mukava ja lämminhenkinen.

Julkisuudessa esillä olevien teemojen lisäksi olen saanut kevään aikana jälleen paljon yhteydenottoja Keski-Pohjanmaan ihmisiltä. Olemme katsoneet yhdessä, miten saisimme hoidettua ongelmatilanteita sekä muita käytännön asioita.

Yksi esimerkki on alati pahenevaan punkkitilanteeseen puuttuminen. Jätin pari viikkoa sitten kirjallisen kysymyksen siitä, pitäisikö maksuttoman punkkirokotteen käyttöä laajentaa. Terveyden kannalta tärkeä rokote on tällä hetkellä varsin hintava – perheiden kohdalla puhutaan monien satojen eurojen kustannuksista. Rokotteen käyttöä laajentamalla saataisiin punkkien aiheuttamat vahingot pienemmiksi, mikä voisi vähentää myös yhteiskunnalle aiheutuvia kustannuksia.

Tämän kaltaiset suoraan ihmisiltä tulevat yhteydenotot ovat tärkeitä. Yritän parhaani mukaan viedä niitä eteenpäin. Muistakaahan olla jatkossakin aktiivisia.

Viikon töiden jälkeen matkani jatkuu kotiin Kokkolan. Huomenna olen puhumassa ammatillisen koulutuksen valmistujaisjuhlassa. On hienoa olla mukana nuorten tärkeässä päivässä. Lisäksi käyn huomenna Vetelissä ja maanantaina on keikka myös Etelä-Pohjanmaan puolelle Kurikkaan.

Perjantai 15.4.

Tänään nuoret ovat vallanneet eduskunnan, kun ysiluokkalaiset ympäri maata kokoontuivat perinteiseen Nuorten Parlamenttiin. Kyselytunnilla nuoret esittivät ministereille varsin visaisia kysymyksiä.

Nuorten Parlamenttiin osallistui innokkaita parlamenttikerholaisia myös Keski-Pohjanmaalta. Minulla oli ilo tavata heitä. Tämän kaltaiset päivät ovat mukavia piristysruiskeita kevään kiireiden keskellä.

Viime viikkojen puhuttavin aihe on ollut talouspolitiikka. Kehysriihessä hiottiin valtiontalouden hoidon suuntaviivoja. Valitettavasti jouduttiin tekemään myös uusia säästöpäätöksiä.

Eräs ystäväni otti kehysriihen jälkeen minuun yhteyttä ja kysyi, miten päätökset vaikuttavat heidän kaksilapsiseen perheeseensä. Hän oli huolissaan, onko hallituksen tekemä politiikka enää oikeudenmukaista ja kohtuullista.

Kävimme päätökset läpi yksitellen. Perhe ajaa autolla 20 000 kilometriä vuodessa. Veronkorotusten myötä heidän autoilunsa kallistuu 3 eurolla kuukaudessa. Perheen isää on kohdannut työttömyyden pirulainen. Hänen toimeentulossaan kehysriihen päätökset tarkoittavat 7 euron menetystä kuukaudessa. Kahdesta lapsesta saatavat lapsilisät pienenevät 1,7 eurolla kuukaudessa.

Plussapuolellekin tulee asioita. Perheellä on karkkipäivä lauantaisin. Makeisveron poiston myötä säästöä tulee jatkossa kahdeksan euroa kuukaudessa.

Kaiken kaikkiaan perheen käytettävissä olevat tulot siis pienenevät kolmella eurolla ja seitsemälläkymmenellä sentillä kuukaudessa. Perheen äiti sanoi, että jokainen euro on heille tärkeä. He ovat kuitenkin valmiita kestämään sen, jotta politiikan puolella sovitusta voidaan pitää kiinni ja että hyvän Suomen rakentamista heidän lapsilleen voidaan jatkaa.

Säästöpäätökset ovat aina ikäviä. Kukaan ei tee niitä mielellään. Päätökset ja niistä käytävä keskustelu on kuitenkin osattava laittaa aina oikeisiin mittasuhteisiin.

Toinen talouspolitiikkaan liittyvä asia on tällä viikolla julkaistu yrittäjyys- ja työllispoliittinen toimenpidepaketti. Se koostuu monista käytännön toimista, joilla parannetaan yrittämisen edellytyksiä ja poistetaan työllistämisen esteitä.

Jatkossa yksinyrittäjät voivat kokeilun kautta saada esimerkiksi palkkatukea ensimmäisen työntekijänsä palkkaamisen ja työttömäksi jäänyt voi käyttää työttömyysetuutta uuden yrityksensä starttirahana. Yrittäjien verotusta kevennetään ottamalla käyttöön yrittäjävähennys listaamattomille yrityksille.

Monet tapaamani keskipohjalaisyrittäjät ovat pitäneet näitä toimia tuiki tärkeinä. Ne vaikuttavat, kun työmarkkinajärjestöjen neuvottelema yhteiskuntasopimus parantaa työllistämisen edellytyksiä ja samaan aikaan jatketaan sääntelyn ja byrokratian purkamista.

Monet heistä uskovat tekevänsä lähiaikoina uusia investointeja ja palkkaavansa uutta väkeä. Tämä tuo toivoa monen ihmisen arkeen.

Eduskuntaviikon jälkeen odottaa mielenkiintoinen loppuviikko. Matkustan Helsingistä ensin Sastamalaan kannustamaan Tiikereitä lentopallon Mestaruusliigan toisessa loppuottelussa.

Viikonloppuun mahtuu myös monia tilaisuuksia ja tapahtumia. Huomenna olen tavattavissa Kannuksen Kauppapäivässä klo 11 – 13, sunnuntaina Keskustan Kokkolan kunnallisjärjestön kokouksessa klo 19.30 ja maanantaina Perhon maatalousoppilaitoksella klo 11.30. Siinä välissä on tarkoitus käydä puhumassa Ilmajoki-opiston 50-vuotisjuhlilla ja kannustaa Tiikerit Suomen mestaruuteen.

Maanantaina on luvassa vielä kaupunginvaltuuston kokous, jossa valitsemme tulevan kaupunginjohtajan. Vauhtia ja mielenkiintoisia tilanteita siis riittää.

Perjantai 26.2.

Kevät etenee vauhdilla. Pitenevät päivät ja lisääntyvä valon määrä tuovat paljon uutta energiaa arkeen.

Politiikan rintamalla tapahtuu paljon. Tämän hetken kolme eniten puhuttavaa aihetta ovat ulko- ja turvallisuuspolitiikka, yhteiskuntasopimus sekä sosiaali- ja terveydenhuolto ja aluehallintouudistus.

Turvapaikanhakijatilanne, Venäjän uhka ja puolustusvoimien harjoitustoiminta ovat käynnistäneet todelliseen ulko- ja turvallisuuspoliittisen keskusteluryöpyn. Säntäilyn sijaan meidän pitäisi vetää nyt henkeä ja miettiä politiikkaamme rauhassa. Presidentti Niinistö toimi tällä viikolla viisaasti kutsumalla eduskuntapuolueiden johtajat koolle.

Hallitus valmistelee parhaillaan turvallisuus- ja puolustuspoliittista selontekoa, jossa tehdään tulkinta Suomen turvallisuuspoliittisesta toimintaympäristöstä ja määritellään politiikkamme lähtökohdat.

Vaikka maailma ympärillämme muuttuu kovaa vauhtia, ei peruslinjaan tarvita mielestäni suurta muutosta. Suomi pärjää, kun luomme omalla toiminnallamme vakautta lähiympäristöömme. Parhaiten tämä onnistuu pitämällä huolta omasta puolustuskyvystä sekä pysyttäytymällä sotilasliittojen ulkopuolella. Lisäksi tarvitaan herkkyyttä ja reagointikykyä uusien turvallisuusuhkien, kuten kyber-asioiden kohdalla.

Yhteiskuntasopimusneuvotteluissa on käsillä aivan ratkaisevat hetket. Työmarkkinaosapuolet sekä hallituksen edustajat ovat tehneet töitä lähes kellon ympäri, jotta suomalaisesta työstä tulisi kilpailukykyisempää.

Uskon ja toivon, että neuvotteluista tullaan ulos hyvän lopputuloksen kanssa. Kaikilla osapuolilla, kuten myös tavallisilla suomalaisilla on yhteinen käsitys siitä, että emme pääse ylös tästä talouden suosta, mikäli työllisyyttä ja yrittämisen edellytyksiä ei laiteta kuntoon.

Oikeiden keinojen löytäminen ei helppoa. Sen ovat pitkittyneet neuvottelut osoittaneet. Ratkaisevilla hetkillä jokainen joutuu joustamaan, jotta yhteinen tavoite toteutuisi.

Sosiaali- ja terveydenhuolto sekä aluehallintouudistuksen jatkoaskelista on tarkoitus päättää maaliskuun aikana. Tämän jälkeen kuullaan kuntia ja alueita, jotta esitys saadaan hiottua lopulliseen muotoonsa.

Loppuvuodesta tehty historiallinen päätös maakuntahallintoon siirtymisestä muodostaa pohjan. Vielä on monia palvelujen järjestämiseen ja rahoitukseen liittyviä kysymyksistä. Näihin haetaan parhaillaan ratkaisuja. Kun uudistus on yksi Suomen historian merkittävimmistä, ei kyseessä ole mikään helppo harjoitus.

Ratkaisuja haetaan kuitenkin hyvässä yhteishengessä. Uskon ja toivon, että löydämme ratkaisuja, jolla myös oma maakuntamme Keski-Pohjanmaa vahvistuu tulevaisuudessa.

Perjantai 5.2.

Tammikuun työrupeaman jälkeen tällä viikolla käynnistyi myös eduskunnan syysistuntokausi. Tiistaina puhemiehistö valittiin jatkamaan tehtävässään. Keskiviikkona vietettiin Finlandia-talossa juhlavia valtiopäivien avajaisia. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö piti harvinaisen kantaaottavan puheen keskittyen erityisesti maahanmuuttopolitiikkaan.

Eilen ja tänään olemme päässeet jälleen kiinni arkisempaan aherrukseen. Täysistunnot, valiokunnat sekä muut palaverit ja tapaamiset ovat käynnissä jo täydellä vauhdilla.

Luvassa on erittäin merkittävä politiikan kevät. Pöydällä on monia merkittäviä kysymyksiä, kuten pakolaiskriisi, talouden kuntoon laittaminen, työmarkkinaosapuolten käymät yhteiskuntasopimusneuvottelut, sosiaali- ja terveydenhuolto ja itsehallintouudistus, kuntien tehtävien ja normien vähentäminen sekä ammatillisen koulutuksen reformi.

Pitää mennä ajassa monta vuosikymmentä taaksepäin, että käynnissä olisi ollut samanaikaisesti yhtä monta megaluokan uudistushanketta. Hallitus on päättänyt tarttua toimeen.

Ensimmäiseen merkittävään kysymykseen, eli 600 miljoonan euron suuruiseen perusväylien kunnostuspakettiin löydettiin ratkaisu tänään. Tarkoituksena on paikata tiestön ja liikenteen pahinta korvausvelkaa. Samalla saadaan käyntiin lukuisia taloutta ja työllisyyttä elvyttäviä hankkeita.

Perusväylien parantaminen kohentaa elämisen ja yrittämisen edellytyksiä koko maassa. Myös Keski-Pohjanmaa saa paketista oman osuutensa. Räyrinki – Patana, Ullava – Korpi ja Määttälä-Sykäräinen välien päällysteet sekä Kokkola – Ykspihlajan satama -radan päällysrakenteet uusitaan. Myös kantatietä 63 parannetaan ja levennetään välillä Evijärvi – Ina.

Nämä ovat merkittäviä parannuksia alueellamme. On kuitenkin syytä muistaa, että todella moni tärkeä kohde jää odottamaan vielä vuoroaan.. Osa saa toivottavasti rahoitusta vielä myöhemmin tällä vaalikaudella jaettavasta 400 miljoonan euron paketista.

Kevään aikana tarvitaan käänne parempaan. Olemme olleet liian pitkään taantumassa ja uutiset ovat olleet negatiivisia.

Tapasin tammikuussa lukuisia keskipohjalaisia yrittäjiä ja he katsovat luottavaisin mielin kohti tulevaa.

Monista Euroopan maista on kuultu positiivisia viestejä talouden kohentumisesta. Pitämällä huolen suomalaisen osaamisen kilpailukyvystä, pääsemme myös itse hyötymään tästä kehityksestä.

Tämän vuoksi yhteiskuntasopimusneuvottelut ovat erittäin tärkeät. Ilman elpyvää yksityistä sektoria emme saa maahan uutta työtä ja uusia verotuloja.

Matkustan huomenna Tampereelle. Osallistun Keskustan politiikka- ja toimintapäiville, jossa keskustelemme opetusministeri Sanni Grahn-Laasosen ja Tampereen yliopiston vararehtori Harri Melinin kanssa koulutuksen reformeista.

Torstai 28.1

Tänään Kokoomuksen kansanedustaja Juhana Vartiainen kysyi twitterissä, pitäisikö suomalaisille opiskelijoille ottaa käyttöön lukukausimaksut. Ville Niinistö alkoi välittömästi levittämään totena sanatarkasti seuraavaa väitettä ”Porttiteoria toteutuu. Hallituspuolueet suunnittelemassa lukukausimaksuja kaikille opiskelijoille.”. Niinistön toteamus levisi sangen laajasti myös Facebookissa.

Vielä eilen Niinistö kysyi Facebookissa näin: ”Käsi ylös ne, keitä ahdistaa suomalaisen keskustelun tahalliset väärinymmärrykset?”

Itse ainakin nostan käteni pystyyn. Kuten opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen nopeasti totesikin, hallitus ei suunnittele lukukausimaksuja suomalaisille opiskelijoille. Opetusministerin mukaan Vartiaisen väläyttämiä maksuja ei kannata edes Kokoomus.

Toki tässä vaiheessa, tunnissa, Niinistön tarina hallituksen suunnitelmista oli jo levinnyt laajasti.

Ensiksi totean, että minä ja puolueeni Keskusta vastustamme lukukausimaksuja suomalaisille opiskelijoille. Lukukausimaksut suomalaisille opiskelijoille eivät meille passaa. Tiukkoinakin aikoina on pidettävä kiinni siitä, että lompakon paksuus tai postinumero eivät saa estää opintielle lähtemistä. Jokaisen mahdollisuus kouluttautua ja kehittää itseään lahjojensa ja motivaationsa mukaisesti on parhaita asioita Suomessa.

Koulutusleikkaukset, kuten muutkin tässä ajassa tehtävät säästöt, ovat ikäviä ja raskaita. Uskon, että näin kokee valtaosa hallituspuolueiden kansanedustajista. Toivon, että käänne taloudessa saadaan vihdoin aikaiseksi ja meillä on tulevaisuudessa mahdollisuus alkaa paikata niitä leikkauksia, joita kaikki puolueet ovat tärkeisiin asioihin viime vuosina joutuneet tekemään.

Keskustelua Suomen tilanteesta pitää käydä ilman tahallista väärinymmärtämistä ja huolia lietsomatta. Tämä koskee erityisesti meitä kansanedustajia. Jokainen, myös Vartiainen, esittäköön ajatuksiaan jatkossakin. Mutta pidetään keskustelu asialinjalla. Vain sitä kautta päästään asioissa eteenpäin.

Perjantai 18.12.

Tätä kirjoittaessa pakkailen tavaroitani ja pistän syksyä töiden osalta pakettiin. Saimme tänään eduskunnan syysistuntokauden päätöksen.

Vielä viimeisenä päivänä oli tukku äänestyksiä, jotta valtion ensi vuoden tulo- ja menoarvio saatiin valmiiksi. 54 miljardin euron suuruisen budjetin käsittelyyn on mennyt käytännössä koko syksy. Tuntuu hyvältä saada urakka päätökseen.

Syksyn aikana on sattunut ja tapahtunut paljon. Työ hallituspuolueen kansanedustajana on ollut motivoivaa. Olemme saaneet tehtyä monia tärkeitä asioita. Sosiaali- ja terveydenhuoltouudistus ja itsehallintoalueiden pohjan luominen, kaupan aukioloaikojen vapauttaminen sekä lukuisten muiden uudistusten eteenpäinmeno kertovat, että päätöksentekokykyä löytyy.

Pelkästään vetämässäni sivistysvaliokunnassa saatiin käsiteltyä syksyn aikana yhteensä 14 lakimuutosta. Eduskunnan istuntosalissa taisi tulla käytettyä puheenvuoroja ennätysmäärä, miltei 30.

Sivistysvaliokunnan puheenjohtajuuden lisäksi olen jäsenenä tulevaisuusvaliokunnassa sekä Eurooppa-asioita käsittelevässä Suuressa valiokunnassa. Näiden lisäksi olen edustanut eduskuntaryhmäämme Yleisradion tulevaisuutta käsittelevässä parlamentaarisessa työryhmässä. Tämä on mielenkiintoinen paikka vaikuttaa suomalaisen media-alan tulevaisuuteen.

Yhdestä asiasta olen ollut syksyn aikana harmissani. Työllisyystilanne ei ole kohentunut toivotulla tavalla. Niukkuus ja sentin venyttäminen kuuluvat liian monen perheen arkeen.

Nyt jos koskaan tarvittaisiin kykyä sopia asioista yhdessä. Silloin myös vaikutukset jakaantuisivat tasaisemmin kaikkien suomalaisten kesken. Tästä on kysymys yhteiskuntasopimuksessa, joka on ollut kärkitavoitteenamme. Minusta sitä ei vieläkään pidä haudata.

Suomessa on aina osattu sopia vaikeiden aikojen keskellä. Jaksan edelleen uskoa, että meiltä löytyy tällaista kansallista yksituumaisuutta. Se on ainoa turvamme kovenevassa kansainvälisessä kilpailussa.

Matkustan tänään illaksi kotiin Kokkolaan. Huomenna on luvassa jo kolmatta kertaa yhdessä Olli-Pekka ”Lelu” Ojansivun kanssa järjestämämme ”Laitetaan hyvä kiertämään” -lelupäiväkeräys.

Keräämme huomenna leluja, pelejä, nalleja ja urheiluvälineitä Chydeniassa klo 11 -13 ja Hollihaan koululla ennen Tiikereiden peliä klo 16 – 17. Tulehan Sinäkin piipahtamaan.

Kerätyt tavat jaetaan Kokkolan ensi- ja turvakodille, Koivuhaka-seuran Hyvänmielentorille, Siilinpesään, Kokkolan seurakunnan diakoniatyölle, Kokkolan lastensuojelulle, Keski-Pohjanmaan sijaisvanhemmat ry:lle, Keski-Pohjanmaan keskussairaalan lastenosastolle, synnytysosastolle, nuorten psykiatriselle osastolle, kehitysosastolle ja sairaalakoululle.

On mahtavaa olla järjestämässä tapahtumaa, jossa innokas talkooporukka on kasvanut vuosi vuodelta suuremmaksi.
Myös monet yritykset ovat mukana. Kiitos kaikille yhteiseen tempaukseen osallistujille jo tässä vaiheessa.

Näillä sanoilla haluan toivottaa Sinulle rauhallista joulunaikaa ja kaikkea hyvää tulevalle vuodelle! Toivon mukaan ehdit rauhoittumaan ja viettämään aikaa Sinulle tärkeiden ihmisten seurassa.

Maanantai 9.11.

Viime päivien tapahtumien jälkeen olo tuntuu huojentuneelta. Perjantain ja lauantain välisenä yönä löydettiin ratkaisu siihen, millaiselta alueelliselta pohjalta maakuntahallintoa sekä sosiaali- ja terveydenhuoltouudistusta lähdetään viemään eteenpäin.

Oli tärkeää, että hallitus pysyi pystyssä. Suomen tilanne on niin tiukka, että tarvitsemme johdon, joka pystyy ratkaisemaan kinkkisetkin tilanteet.

Ratkaisun myötä oma maakuntamme Keski-Pohjanmaa, kuten myös muut Suomen maakunnat säilyvät ja pääsevät parantamaan palveluitaan. Tämä oli keskeinen tavoitteemme ja siinä onnistuttiin.

Suomeen syntyy kahdeksantoista itsehallinnollista aluetta nykyisten maakuntien pohjalta. Maakuntien rooli vahvistuu, kun ne saavat uusia tehtäviä. Itsehallinnollisille alueille siirtyvät nykyisten maakuntaliittojen tehtävät sekä kuntien ja valtion aluehallinnon, esimerkiksi ELY:n, tehtäviä. Muun muassa pelastustoimi- ja ympäristöterveydenhuolto tulevat maakunnan vastuulle.

Uudistus on todella historiallinen ja merkittävä. Suomeen syntyy vahva alueellinen maakuntahallinto, jossa vastuussa ovat maakuntavaaleilla valitut edustajat. Tämä on merkittävää siksi, että monista keskipohjalaisia koskevista asioista päätetään omassa maakunnassa.

Ratkaisu antaa pohjan sosiaali- ja terveydenhuoltouudistukselle. Tavoitteena on koko ajan ollut saada perusterveydenhuolto eli terveyskeskuksista saatavat palvelut sekä ihmisiä lähellä olevat sosiaalipalvelut kuntoon ja yhden tahon vastuulle. Ennalta ehkäisevä työ ja mahdollisimman varhaisessa vaiheessa saatava hoito voitaisiin näin nostaa keskiöön.

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisalueita tulee viisitoista. Keski-Pohjanmaan kannalta tämä todennäköisesti tarkoittaa sitä, että sovimme palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta yhdessä toisen tai useamman itsehallintoalueen kanssa. On vielä kokonaan auki, minkä alueen kanssa teemme yhteistyötä.

Tänään on tullut uutisissa tietoa, että ympärivuorokautista päivystystä olisi jatkossa vain kahdellatoista alueella. Tämä ei tietenkään pidä paikkaansa. 24/7-päivystystä järjestetään jatkossakin jokaisella itsehallintoalueella, mukaan luettuna Keski-Pohjanmaan keskussairaalassa.

Kaksitoista päivystävää sairaalaa tarkoittaa erityisen vaativista päivystystehtävistä vastaavien sairaaloiden määrää.
Toisin sanoen myös päivystyksessä tapahtuu erikoistumista. Se mitä vaikutuksia sillä on Keski-Pohjanmaan keskussairaalan päivystysosa-alueisiin, ratkeaa jatkovalmistelun ja kumppanin valinnan yhteydessä. Tätä asiaa meidän täytyy hoitaa fiksusti ja tartun jo tällä viikolla toimeen jatkoaskelien rakentamisessa. Tavoitteena on turvata mahdollisimman hyvin palveleva keskussairaala myös jatkossa.

Keski-Pohjanmaan keskussairaala on tukeutunut jo tällä hetkellä Oulun yliopistolliseen keskussairaalaan erityisen vaativissa tehtävissä. Järjestelyä on pidetty hyvänä.

Työ on vasta alullaan ja moni kysymys on vielä auki. Tehtävämme on nyt kääntää uhkakuvat mahdollisuuksiksi. Esitys lähtee lausunnoille ja yksityiskohtia hiotaan yhdessä maakuntien kanssa. On siis aika kääriä hihat ja lähteä pohtimaan yhdessä, miten uudistusta pitää Keski-Pohjanmaalla ja muualla Suomessa lähteä viemään eteenpäin.


Perjantai 9.10.

Politiikan kausi on lähtenyt vauhdilla käyntiin. Kuukauden aikana on sattunut ja tapahtunut niin paljon, etten toista vastaavaa pätkää muista.

Käsiteltäviä aiheita on ollut laidasta laitaan. Kiireisenä ovat pitäneet niin työmarkkinoihin, maahanmuuttoon, valtion talousarvioon, koulutukseen, maatalouteen kuin liikennepolitiikkaan liittyvät kysymykset.

Eniten minulta on kysytty työmarkkinoiden uudistamisesta. Moni on ihmetellyt, miksi meidän pitäisi olla valmiita tinkimään omista eduista? Eikö työelämässä ole jo riittävän tiukkaa ennestään?

Kysymys ei ole aivan yksinkertainen. Lähden kuitenkin siitä, että meidän on käännettävä kaikki kivet ja kannot, jotta maahamme syntyisi uutta työtä. Toimet tähtäävät siihen, että yhä useampi pitkään töitä etsinyt löytäisi työpaikan. Tässä onnistuksemme on meidän saatava työvoimakustannukset vähintään samalle tasolle kuin keskeisissä kilpailijamaissamme, kuten Ruotsissa ja Saksassa.

Tämän vuoksi joudumme tekemään ratkaisuja, jotka tuntuvat jokaisen työtä tekevän suomalaisen arjessa. Nämä toimet tehdään siksi, että työtä riittäisi useammalle. Jos saamme talouden pyörät pyörimään, on meillä taas enemmän hyvinvoinnin hedelmiä jaettavaksi.

Hallitus ei ole halunnut missään vaiheessa naulata keinovalikoimaansa kiinni. Tavoitteena on ollut koko ajan löytää yhdessä paras ratkaisu viiden prosentin tuottavuusloikan aikaansaamiseksi. Tämän vuoksi ylityö- ja sunnuntaikorvauksien leikkaus peruttiin ja tilalle tuli lomarahojen puolitus. Vaikka sekin on vaikea asia, pidän sitä merkittävästi oikeudenmukaisempana.

Työmarkkinajärjestöillä on vielä mahdollisuus tuoda pöydälle omat ehdotuksensa. Se olisi kaikkien kannalta paras vaihtoehto. Tekemättä ei voi kuitenkaan jättää. Mikäli työmarkkinaosapuolet eivät löydä yhteistä näkemystä, on hallituksen tehtävä ratkaisut nykyiseltä pohjalta.

Työmarkkinakysymysten varjoon on jäänyt byrokratian purkaminen, jonka saralla ollaan ottamassa merkittäviä askelia. Hallitukselta on tulossa lähiaikoina lukuisia esityksiä, joilla saadaan lisää maalaisjärkeä suomalaiseen yhteiskuntaan. Ihmisten ja yritysten aktiivisuutta ei ole enää varaa kahlita.

Esimerkkejä lähiaikoina kuntoon laitettavista asioista on maatalouden ja yritystoiminnan lupakäytäntöjen sujuvoittaminen sekä ihmisten arkea helpottavat ratkaisut, kuten henkilökortin voimassaoloajan pidentäminen viidestä kymmeneen vuoteen.

Perjantai 19. kesäkuuta

Vaalien jälkeinen aika on mennyt vauhdilla. Kevät on muuttunut kesäksi lähes huomaamatta. Kuuden viikon vaalikiertueen jälkeen seuraavat viikot menivät aamusta iltaan ja välillä jopa yöhön hallitusneuvotteluissa Smolnassa. Viimeisen reilun viikon ajan olen perehtynyt uuteen tehtävääni sivistysvaliokunnan puheenjohtajana.

Maassa on uusi hallitus ja eduskuntatyö on lähtenyt sen myötä liikkeelle. Minut siis valittiin sivistysvaliokunnan puheenjohtajaksi. Olen erittäin innostunut tästä tehtävästä. Pääsen tekemään töitä koulutuksen, kulttuurin, liikunnan ja nuorisoasioiden kanssa. Nämä ovat erittäin tärkeitä osa-alueita koko suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden kannalta.

Haluan, että sivistysvaliokunta ottaa aktiivisen roolin. Sivistyssektorilla käynnistyy tulevina vuosina merkittävimpiä uudistuksia pitkiin aikoihin. Valiokuntamme on aktiivisesti mukana päätösten valmistelussa ja asioiden käsittelyssä.

Uudesta hallituksesta ja sen ohjelmasta on riittänyt paljon keskusteluja. Hallitusohjelma pitää sisällään sekä hyviä että huonoja uutisia. Hallituksen tärkein tavoite on laittaa yrittämisen ja työllistämisen edellytykset kuntoon. On tartuttava tuumasta toimeen ja purettava byrokratiaa rankalla kädellä. Tuloksia on saatava aikaan nopeasti.

Liikennepolitiikan painopiste siirtyy perustienpitoon ja alempiasteisen tietoverkon kunnostamiseen. Liikenteen korjausvelan pienentämiseen on varattu 600 miljoonan euron määräraha. Maaseudun tiestön rapautuminen pitäisi saada vihdoin ja viimein kuriin.

Hallitusohjelma pitää sisällään kuitenkin myös monia ikäviä päätöksiä, jotka tuntuvat tavalla tai toisella jokaisen suomalaisen arjessa. Niille on kuitenkin vaikea löytää vaihtoehtoa. Mikäli emme tee ratkaisuja nyt, tulisivat nykyiset ongelmat muutaman vuoden päästä eteemme kahta kertaa kauheampina.

Talouden sopeutustoimet pyritään tekemään mahdollisimman järkevällä tavalla. Esimerkiksi koulutuksen kentällä laitetaan liikkeelle merkittävimmät uudistukset vuosikymmeniin. Näitä ovat esimerkiksi perusopetuksen digiloikka, ammatillisen koulutuksen reformi ja työpaikoilla tapahtuvan oppimisen lisääminen sekä opintojen vauhdittaminen. Muilla sektoreilla laitetaan käyntiin lukuisia vastaavan kokoluokan uudistuksia.

Aivan aiheellisesti on puhuttu hyvin toimeentulevien osallistumisesta talouden sopeutukseen. Ajattelen niin, että vaikka he jo tällä hetkellä maksavat korkeaa veroa ja solidaarisuusveron periminen jatkuu, meidän on mietittävä vielä uusiakin keinoja, jotta kaikki kokisivat kokonaisuuden oikeudenmukaiseksi.

Videoblogi 1.4.
Kampanjapäivä Kannuksessa.

 

Videoblogi 25.3.
Tunnelmia tien päältä.

Videoblogi 13.3.
Vaalit lähenee ja myös eduskunnan remontti. Pahoittelut huonosta kuvanlaadusta.

Videoblogi 8.3.
Kuulumisia vaalikentältä 41 päivää ennen vaaleja.

19.12.2014
Hiljentymisen aika

Tänään oli eduskunnan viimeinen täysistuntopäivä ennen joululomia. Viimeisellä viikolla käytiin satoja äänestyksiä valtion ensi vuoden tulo- ja menoarvioon eli budjettiin liittyen.

Syksy on ollut tapahtumarikas ja tekemistä on ollut paljon. Budjetin lisäksi käsittelyssä on ollut lukuisia lakeja. Tahti vain kiihtyy kevätkaudella. Meidän pitäisi ehtiä käydä läpi kymmeniä lakiesityksiä ennen kuin eduskunta jää seuraavalle tauolle ennen huhtikuun vaaleja.

Minulla on hyvät tunnelmat kuluneesta syksystä. Ennen kaikkea Keskustan menestys gallupeissa lämmittää mieltä, mutta mitään ei ole vielä saavutettu. Olemme pyrkineet koko vaalikauden ajan esittämään oppositiosta oman vaihtoehtomme hallituksen politiikalle. Työn on kantanut hedelmää. Vaaleja kohti on kuitenkin mentävä nöyrin mielin, mutta todellinen kannatus mitataan vasta vaaleissa. Suomen tilanne on sen verran vakava, että tehtävää riittää paljon.

Tärkeä osa syksyn työrupeamaa on ollut Keski-Pohjanmaan asioiden hoitaminen. Olen saanut paljon yhteydenottoja ihmisiltä ja pyrkinyt edistämiin niitä parhaani mukaan. Tänään jätin esimerkiksi kirjallisen kysymyksen peruspalveluministeri Susanna Huoviselle ensivastetoiminnan tulevaisuudesta. Vaadin, että onnettomuuksien tai sairaskohtauksen sattuessa on turvattava ihmisen mahdollisuus nopeaan ensihoitoon. Toimiva ensivastejärjestelmä, jossa esimerkiksi palomiehet tai poliisit tukevat terveydenhuollon ensihoitoa, voisi pelastaa monen ihminen hengen varsinkin maaseudulla.

Pyydän Sinua olemaan jatkossakin yhteyksissä suuremmista ja pienemmistäkin murheista. Pyrin toiminaan sen puolesta, että näihin epäkohtiin tulisi muutos.

Tänään matkustan iltajunalla joulunviettoon kotiin Kokkolaan. Järjestämme viikonloppuna ystäväni Olli-Pekka ”Lelu” Ojansivun kanssa jo toistamiseen ”Laitetaan hyvä kiertämään” -hyväntekeväisyystempauksen. Keräämme vanhoja urheiluvälineitä, pelejä ja leluja, jotka lahjoitamme eteenpäin erilaisissa elämäntilanteissa olevien keskipohjalaisten lasten ja nuorten hyväksi. Tämän vuoden lahjoituskohteita ovat Kokkolan lastenklinikka, Ensi- ja turvakoti, Koivuhaka-seuran Hyvänmielentori, Perhekoti Ainola, Kokkolan Diakoniatyö, Siilinpesä ja Silta-talo.

Olemme huomenna lauantaina Lelun kanssa Kokkolan kävelykadulla Purje-lavan luona klo 11 – 13. Tule tervehtimään ja nauttimaan samalla kupponen jouluglögiä. Sunnuntaina tavaroita voi tuoda Tiikerien pelin yhteydessä Hollihaan koululle klo 16 alkaen.

Näillä sanoilla haluan toivottaa rauhallista joulua sekä kaikkea hyvää tulevalle vuodelle! On aika hiljentyä ja viettää aikaa lähimmäisten parissa.

 

To 23.10

Tätä kirjoittaessa katselen ulos työhuoneeni ikkunasta. Syksyn ensimmäiset lumihiutaleet ja pikkupakkanen muistuttavat edessä olevasta talvesta.

Syksy on mennyt jälleen vauhdilla. Eduskunnassa on pitänyt kiirettä monella rintamalla. Vasemmistoliiton ja vihreiden lähdettyä hallituksesta on hallituksella takanaan enää vain hiuksen hieno enemmistö. Tämän vuoksi hallituspuolueiden kansanedustajat joutuvat olemaan jatkuvasti varpaillaan. Tämä on tuonut jännitettä eduskunnan päivittäiseen arkeen. Esimerkiksi kaikkein tärkeimmät äänestykset joudutaan pitämään perjantain täysistuntojen yhteydessä, jotta kaikki hallituspuolueiden edustajat pääsevät paikalle.

Eniten puhuttava kysymys on tällä hetkellä Suomen talous. Olemme ajautuneet historiallisen pitkään kestäneeseen taantuman ja kasvavan työttömyyden tilaan. Kuin pisteenä I:n päälle päätti kansainvälinen luottoluokitusyhtiö Standard & Poor’s laskea Suomen luottoluokitusta parhaasta AAA-luokasta alaspäin.

Luottoluokitus kertoo nimensä mukaisesti luottamuksesta kykyymme hoitaa omaa talouttamme sekä tehdä tarvittavia päätöksiä. Valitettavasti tämä luottamus on rapissut viime vuosina. Luottamus Suomen talouteen ja päätöksentekoon pitää palauttaa. Keskustan vaihtoehto lähtee siitä, että Suomeen tarvitaan uusia työpaikkoja ja että työn vastaanottamisesta on tehtävä kannattavampaa.

Yhtenä ratkaisuna olemme esittäneet yhteiskuntasopimusta, jossa työntekijäjärjestöt, elinkeinoelämä, hallitus ja eduskunta sekä kunnat sopivat ratkaisusta, jotka kääntävän Suomen kurssin uuden kasvun tielle. Yhteiskuntasopimuksessa on sovittava, miten tuomme työmarkkinoilla tarvittavaa joustoa ja samalla turvaa työntekijöille, miten yrittäjyyden ja uusien investointien vauhdittamiseksi löydetään uusia ratkaisuja sekä miten julkista taloutta vauhdittavat hankkeet viedään maaliin asti.

Vaalien lähestyessä Keskustan nouseva gallup-kannatus lämmittää mieltä. Lukemien takana on monia syitä. Hallitus on antanut omilla toimillaan vetoapua. Tärkein tekijä kuitenkin on, että olemme onnistuneet tarjoamaan oman realistisen vaihtoehtomme. Emme ole luvanneet liikoja, vaan painottaneet, että Suomi lähtee nousuun vain yhdessä tekemällä.

Vaaleja kohti on mentävä kuitenkin nöyrin mielin. Edessä on vielä pitkä kuuden kuukauden taival ennen huhtikuun puoltaväliä, jolloin vaalit pidetään.

Ke 11.9
Välikysymys eriarvoistumisesta ja pienituloisten toimeentulosta

Eduskunnan syysistuntokausi on lähtenyt vauhdilla liikkeelle. Luvassa on kiireiset seitsemän kuukautta ennen ensi huhtikuun eduskuntavaaleja. Käsittelyymme on tulossa vielä 250 hallituksen lakiesitystä sekä valtion ensi vuoden budjetti eli tulo- ja menoarvio. Myös maailman tapahtumat pitävät valppaana. Seuraamme Ukrainan kriisiä eduskunnassa herkeämättä.

Henkilökohtaisesti olen tehnyt viime päivät erityisen paljon töitä eriarvoisuutta ja pienituloisten asemaa koskevan välikysymyksen kanssa. Jätimme tänään keskustan ja vasemmistoliiton yhteisen kysymyksen. Haluamme saada Stubbin hallitukselta vastauksen siihen, mitä se aikoo tehdä heikompiosaisempien aseman parantamiseksi. Työttömyys, köyhyys sekä pahoinvointi ovat lisääntyneet Suomessa uhkaavalla tavalla.

Voit tutustua välikysymykseen oheisen linkin takaa:

http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/vk_5_2014_p.shtml

Minulla on kunnia toimia välikysymyksen ensimmäisenä allekirjoittajana. Se tarkoittaa sitä, että esitän kysymyksen eduskunnassa kaikkien allekirjoittaneiden puolesta. Hallituksen on annettava vastaus kysymykseen kahden viikon aikana, jonka jälkeen eduskunta äänestää hallituksen luottamuksesta.

Paheneva eriarvoisuus on suuri yhteiskunnallinen ongelma. Kaiken taustalla on talouden pitkään jatkunut matalasuhdanne. Ainoa kestävä ratkaisu on saada Suomi työllistävän kasvun tielle. Avain ongelmiin löytyy yritysten toimintaedellytysten kuntoon laittamisesta. Yhtenä keinona on turhan byrokratian ja sääntelyn vähentäminen. Keskusta kerää parhaillaan ehdotuksia turhista normeista ja säädöksistä, jotka häiritsevät ihmisten ja yritysten arkea. Jos teillä tulee ideoita mieleen, otan niitä mielellään vastaan.

Sääntelyn purkamisen ohella työntekijöiden palkkaamiseen on saatava kannusteita. Tällä hetkellä erityisesti palkan sivukulut tekevät työntekijän palkkaamisesta liian kallista. Sivukuluihin on saatava erilaisia helpotuksia.

Vaikeiden aikojen keskellä tulevan kasvun odottaminen ei kuitenkaan riitä. Meidän on tehtävä kaikkemme, jotta saamme jokaisen mukaan yhteiskuntaan. Meillä ei ole varaa antaa yhdenkään ihmisen syrjäytyä. Ratkaisut löytyvät sosiaaliturvasta, koulutuksesta sekä ennaltaehkäisevistä palveluista.

Välikysymyksen yhteydessä esitimme Keskustan puheenjohtaja Sipilän kanssa sosiaaliturvaremonttia Suomeen. Nykyisestä tilkkutäkkimäisestä järjestelmästä on siirryttävä yksinkertaisempaan ja kannustavampaan malliin. Perusturvan ja ansiosidonnaisen sosiaaliturvan keinotekoinen kytkös on purettava, jotta voimme nostaa perusturvaa ja vähentää äärimmäistä köyhyyttä. Lisäksi Suomessa on tehtävä muutamalla alueella perustulokokeilu, jossa testaan nykyistä yksinkertaisempaa sosiaaliturvaa käytännössä.

Panostuksia tarvitaan myös koulutukseen. Tällä vaalikaudella koulutuksesta on leikattu 1,5 miljardia euroa. Tämä on musertanut hyvinvointimme pohjaa ja liian moni nuori on pudonnut kelkasta. Jokainen näistä nuorista on löydettävä ja heillä on räätälöitävä oma henkilökohtainen opiskelu- tai työpolku.

Tarvitaan myös panostusta ennaltaehkäiseviin palveluihin. Ongelmiin on puututtava riittävän varhaisessa vaiheessa. Yhtenä esimerkkinä nostaisin kunnallisen kotiavun palauttamisen. Perheillä on oltava todellinen mahdollisuus tukeen, jotta ongelmat eivät kasva liian suuriksi.

Monista ongelmista huolimatta meillä on siis olemassa myös mahdollisuuksia. Emme voi kuitenkaan seistä enää kädet taskussa ja odottaa tilanteen kohentumista. On toiminnan aika. Tämän vuoksi päätimme tehdä välikysymyksen.

Pe 23.5

Taas ollaan perjantaissa ja viikon viimeiset kokoukset pidetty. Viikonloppuna riittää kuitenkin touhua. Eurovaalikampanjointi on loppusuoralla ja leijonien menestyksessä riittää jännitettävää.

Katselen juuri Yle Areenasta eilistä puoluejohtajien eurovaalitenttiä. Aikamoista huutelua ja päällepuhumista.
Nämä vaalitentit pitäisi mielestäni toteuttaa kokonaan uudella tavalla. Ensinnäkin neljä puheenjohtajaa yhdessä tentissä riittäisi. Toiseksi seinälle pitäisi laittaa iso kello ja antaa vastausaikaa aiheesta riippuen 30 sekuntia tai tasan yksi minuutti.

Parhaat argumentoijat voittaisivat tällaisen taiston. Nyt voittajasta ja mielipiteistä on vaikea saada selvää. Pahimmillaan parhaiten pärjää se, joka varastaa röyhkeimmin puheaikaa ja puhuu eniten toisten päälle.

Kehnosta vaalitentistä huolimatta eurovaalien merkitystä ei pidä väheksyä. Brysselissä päätetään monista meille tärkeistä asioista. Lähes puolet Suomen eduskunnassa käsiteltävistä lainsäädäntöasioista on peräisin Euroopan unionista. Tämän vuoksi ei ole yhdentekevää, ketkä asioistamme päättävät. Suomi tarvitsee mahdollisimman iskukykyisen ja osaavaan kolmentoista europarlamentaarikon joukkueen.

Ehdokkaat ovat tehneet kampanjoissaan suuren työn. He ovat kiertäneet ympäri Suomea tavaten satoja ihmisiä. Ehdokaslistoilta löytyy lukuisia erinomaisia ehdokkaita.

Olen ylpeä meidän Keskustan kahdenkymmenen ehdokkaan ryhmästä. Olen kiertänyt monen ehdokkaan kanssa eri tilaisuuksissa ja kerron mielelläni heistä lisää, mikäli mielenkiinto on herännyt. Heillä kaikilla heillä on omat vahvuutensa, ja jokaisen voisi lähettää hyvillä mielin edistämään suomalaisten ihmisten ja alueiden asiaa Brysseliin.

On tärkeää, että käytät ääntäsi. Gallupit ovat näyttäneet tasaisia lukuja eri puolueille ja ehdokkaille. Tilanne on niin tiukka, että yksikin ääni voi ratkaista. Varaathan siis aurinkoisesta sunnuntaista hetken, jolloin käydä äänestämässä. Äänestämisen voi hoitaa esimerkiksi kävelylenkin yhteydessä.

Eduskunnassa on pitänyt kiirettä monella rintamalla. Olen tehnyt töitä paikallisesti tärkeiden hankkeiden eteen. Olen ollut esimerkiksi mukana hoitamassa Ullavaan suunniteltua tuulivoimapuiston toteuttamista liikenne- ja viestintäministeriön suuntaan. Kyseessä on jopa 150 miljoonan euron investointi, joka toisi uusia työpaikkoja alueellemme.

Hanke on ollut jäissä valtion raskaan lupabyrokratian vuoksi. Uskon, että nämä ongelmat on kuitenkin mahdollista ratkaista. Kyseessä on Suomenkin mittakaavassa sen verran suuri hanke, ettei sitä ole varaa menettää.

Koulutuksen puolella ovat puhuttaneet lukio- ja ammatilliseen koulutukseen kohdistuvat leikkaukset. Viimeisen kolmen vuoden aikana on päätetty yhteensä 500 miljoonan euron leikkauksista toisen asteen koulutukseen. Samalla toisen asteen oppilaitokset joutuvat hakemaan uutta toimilupaa vuoden 2017 alusta.

Valittu leikkauslinja uhkaa johtaa siihen, että jopa puolet lukioista ja merkittävä osa ammattioppilaitosten toimipisteistä on vaarassa sulkeutua. Tämä tarkoittaisi sitä, että useat 16-vuotiaat nuoret joutuisivat muuttamaan pois kotoaan koulutuksen perässä. Tämä olisi askel ajassa taaksepäin ja heikentäisi monien nuorten mahdollisuuksia.

Vaikka valtiontalous on tiukoilla, pitäisi säästöt löytää muualta kuin tulevilta sukupolvilta leikkaamalla. Sivistys ja osaaminen ovat niitä asioita, joilla Suomi on mahdollista kääntää uuden kasvun tiellä.

Pe 28.3
Politiikan kiireiset päivät

Viime päivinä on politiikan kiemuroissa riittänyt sen verran paljon draamaa, ettei enää erikseen ole tarvinnut seurata television jännityssarjoja. Ensin viime sunnuntaina saatiin aikaan hallituksen ja opposition välinen ratkaisu sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamiseksi. Heti perään hallitus jatkoi kehysbudjettineuvottelujaan, joiden seurauksena yksi puolue joutui jättämään hallituksen.

Sosiaali- ja terveydenhuoltouudistuksessa on kysymys yksinkertaisesta asiasta. Jokaisen suomalaisen on saatava parempaa hoitoa ja päästävä nopeammin lääkärille. Erityisesti terveyskeskukset ovat saatava paremmalle tolalle.

Terveydenhuollon keskeinen ongelma on sosiaali- ja terveyspalvelujen välille syntyneet erot. Erityisesti terveyskeskusten ja erikoissairaanhoidon välille on syntynyt kuilu, joka on kurottava umpeen. Esimerkiksi Kokkolassa samalla sairaalanmäellä toimivia terveyskeskusta sekä keskussairaalaa hallinnoidaan erikseen. Ihmisten arjessa tämä näkyy pompotteluna paikasta toiseen.

Uskon, että tehty ratkaisu muodostaa raamin, jonka varassa on mahdollisuus tarttua näihin ongelmiin.
Päätöksen myötä terveydenhuollosta muodostuu kokonaisuus, josta vastaavat viiden yliopistollisen keskussairaalan ympärille muodostuvat alueet. Palvelujen toteutus säilyy kuitenkin paikallisella tasolla. Viittä aluetta hallinnoidaan kuntien välisen yhteistyön pohjalta.

Ratkaisun tärkeä puoli on myös siinä, että tarve kuntien määrän vähentämiselle tai pienten kuntien alistaminen keskuskaupunkien määräysvallan alle poistuu. Kun sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen on ratkaistu, voivat kunnat keskittyä täydellä tarmolla muihin tehtäviinsä, kuten koulutuksen ja päivähoidon järjestämiseen tai elinvoimaisuuden kehittämiseen.

Viikon toisena tärkeänä kysymyksenä on ollut kehysriihi eli valtiontalouden tulevien vuosien päälinjoista neuvotteleminen. Neuvottelut päättyivät dramaattisella tavalla, kun vasemmistoliitto ei hyväksynyt neuvottelutulosta ja joutui tämän vuoksi lähtemään hallituksesta. Vaikka puoluetta on helppo syyttä vastuunpakoilusta, on ymmärrettävää, ettei vasemmistopuolueen ole helppoa tukea kaikkein heikoimpiin, kuten lapsiperheisiin tai työttömiin kohdistuvia leikkauksia.

Yleisellä tasolla hallituksen päätökset ovat mittaluokaltaan oikeansuuruisia. Vaikka leikkaukset tekevät aina kipeää, on vaakakupin toisessa päässä alati paheneva velkaongelma. Mikäli päätöksiä ei tehdä nyt, tulevat ne myöhemmin moninkertaisena vastaan.

Minun on kuitenkin mahdotonta käsittää sitä, että kaikkein suurimmat leikkaukset kohdistuvat lapsiperheisiin. Lapsilisään kohdistuu jopa kahdeksan prosentin leikkaus. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että jokaiselta suomalaiselta lapselta viedään pois yhden kuukauden lapsilisä. Tämä on jatkumoa aiemmalle politiikalle, jossa perheiltä leikattu esimerkiksi kotihoidontukea sekä kasvatettu elämisen kustannuksia nostamalla esimerkiksi ruoan, asumisen ja liikkumisen verotusta.

Leikkaus on aina arvovalinta. Lapsilisän leikkaamisen sijaan olisin jättänyt korottamatta oppivelvollisuusikää vuodella. Kyseessä on kaavamainen ratkaisu, joka ei tue syrjäytymisvaarassa olevia nuoria, mutta maksaa Kuntaliiton arvioiden mukaan 100 miljoonaa euroa. Tällä rahalla lapsiperheet olisi säästetty leikkauksilta.

Pe 14.2

Tätä kirjoittaessa jännitän olympiakisojen 15 kilometrin hiihtoa ja Iivo Niskasen suoritusta. Kahden kokouksen välillä ehdin juuri seuraamaan kilpailun ratkaisuhetket. Muutama painokelvoton sana pääsi Ruotsin Rickhardssonin tultua maaliin 0,2 sekuntia ennen loistavan hiihdon tehnyttä Niskasta. Tätä se urheilu pahimmillaan on, mutta suomalaisella sisulla se käännetään voitoksi tulevissa kilpailuissa.

Illalla on sitten luvassa Suomen ja Norjan välinen jääkiekko-ottelu. Sitä ennen pitäisi ehtiä seuraamaan myös Kaisa Mäkäräisen edesottamuksia ampumahiihdon pitkällä matkalla. Kuten päätellä saattaa, kuulun niihin urheiluhulluihin, joiden odottavat olympialaisia kuukausikaupalla. Kisojen aikaan vapaa-ajan ongelmista ei tarvitse kärsiä.

Päähuomio on politiikan kevätkaudessa, joka on vierähtänyt käyntiin. Eduskuntatyö lähti liikkeelle viime viikolla. Valtiopäivien avajaisjuhlallisuuksien jälkeen olemme päässeet toden teolla työn touhuun. Valiokuntien ja eduskuntaryhmän kokousten sekä lukuisten tapaamisten ohella olemme ehtineet käydä laajemmat keskustelut talouden tilanteesta ja Eurooppa-politiikasta. Sanan säilä on lennellyt eduskunnan suuressa salissa puolin ja toisin. Asia ei tällä kinastelulla kuitenkaan ratkea. Oman vaihtoehdon esittäminen on tärkeää.

Talous- ja Eurooppa-kysymykset näyttelevät suurta osaa koko kevään ajan. Eurooppa-politiikka nousee esiin toukokuun lopulla järjestettävien eurovaalien myötä. Luvassa on kaikkien aikojen eurovaalit. Jokainen puolue on asettanut listoilleen erinomaisia ehdokkaita. Kyse ei ole kuitenkaan vain mittelöstä tunnettujen ehdokkaiden välillä. Eurovaaleissa ratkaistaan myös, miten Suomen asiaa ajatetaan tulevina vuosina. Kysymys ei ole aivan yhdentekevä: merkittävä osa Suomen lainsäädännöstä päätetään Euroopan unionissa. On tärkeää, että ihmiset lähtevät uurnille puolustamaan Suomen ja sen alueiden etua.

Talouden puolella haasteet ovat tuttuja: uusia työpaikkoja ei synny, vienti ei vedä ja julkinen talous velkaantuu. Kaikki tämä heijastuu suomalaisten arkeen. Työttömyys ja huoli omasta työpaikasta ovat läsnä monessa perheessä. Samalla julkisen puolen menoleikkaukset näkyvät esimerkiksi terveydenhuollon pitkinä jonoina sekä päivähoidon ja koulun kasvavina ryhmä- ja luokkakokoina.

Vuosia kestäneeseen kituutteluun on saatava muutos. Nyt tarvitaan ratkaisuja ja toimia kasvun, hyvinvoinnin ja työpaikkojen luomiseksi. Yritysten toimintaedellytyksiä ja rahoitusta on parannettava. Meidän on päästävä tilanteeseen, jossa uudet ideat jalostuvat käytännön yritystoiminnaksi. Paikalliset vahvuudet ja mahdollisuudet ovat saatava hyötykäyttöön.

Menoleikkausten sijaan on tehtävä järjestelmätason ratkaisuja. Juustohöylällä leikaten Suomi näivettyy vain entisestään. Tärkeimpiä tehtäviä on sosiaali- ja terveydenhuollon järkevä uudistaminen. Perus- ja erikoisterveydenhuollon välisestä rajapinnasta on päästävä eroon.

Työntekoon on puolestaan löydettävä kannusteita uudistamalla sosiaaliturvaa. Nykyisestä yli sadan tukimuodon järjestelmästä on luotava selkeämpi ja yksinkertaisempi. Työnteon on oltava aina kannattavampi vaihtoehto kuin tukien varassa eläminen. Tärkeintä on, että synty uusia työpaikkoja pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Keskusta on esimerkiksi esittänyt vapautusta sivukuluista ensimmäisen työntekijän palkkaamisen yhteydessä sekä kasvurahastoa, jolla yritysten rahoitusmahdollisuudet saadaan kuntoon.

Näiden lisäksi keskityn työssäni erityisesti koulutus- ja sivistyspolitiikkaan. Sivistysvaliokunnan jäsenyyden lisäksi vedän Keskustan koulutuspoliittista sekä liikunta-, kulttuuri- ja nuorisopoliittista työryhmää. Sivistyksestä ja koulutuksesta löytyvät eväät myös uuden nousun luomiselle.

Tehtävämme on löytää ratkaisuja koulutuksen perusedellytysten, kuten alueellisen ja sosiaalisen tasa-arvon vahvistamiseksi. Jokaisella suomalaisella on jatkossakin oltava taustoista ja vanhempien varallisuudesta riippumatta kouluttautua niin pitkälle kuin kyvyt riittävät. Pienellä maalla ei ole varaa hukata kenenkään panosta Tämän takia koulutuksen perusasiat on laitettava kuntoon. Erityisesti varhaiskasvatuksen ja peruskoulun uudistaminen ovat vahvasti tapetilla.

To 19.12

Eduskunnan tiiviin syysistuntokauden viimeisiä päiviä viedään. Viimeisellä istuntoviikolla on tarkoitus lyödä lukkoon valtion ensi vuoden tulo- ja menoarvio. Tehtävämme on päättää, miten valtio käyttää 54 miljardia euroa. Parhaimmillaan istunnot venyvät jopa yli puolenyön. Meillä on todellisia äänestysmaratoneja, kun äänestämme yli 500 asiasta. Vielä jaksaa kuitenkin painaa, kun tietää, että kohtaa pääsee joulunviettoon lähimmäisten kanssa.

Näin viimeisellä eduskuntaviikolla on riittänyt monia poliittisesti kuumia perunoja. Juuri äsken annettiin esitys sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä. Minun on vaikea käsittää, miten erilaisten sote-alueiden luominen ja kuntien alistaminen keskuskaupunkien alle parantaisi suomalaisten terveydenhuoltoa. Mielestäni nyt tarvitaan perus- ja erikoisterveydenhuollon yhdistämistä saumattomaksi kokonaisuudeksi sekä hajanaisten tietojärjestelmien yhtenäistämistä. Vain ne turvaavat toimivan hoidon sekä lähipalvelut.

Lukiokoulutuksen osalta esitettiin tiistaina ehdotus valtakunnalliseksi opetussuunnitelmaksi, eli mitä lukiossa pitäisi jatkossa opettaa. Olin keskustelemassa aiheesta eilen radion Ykkösaamussa. Mielestäni lukiokoulutusta on uudistettava. Painopistettä on siirrettävä tiedon pänttäämisestä soveltamiseen. Liika valinnaisuus ei ole kuitenkaan hyvästä. Yleissivistävästä otteesta ei saa luopua. Lukiosta valmistuvan on tiedettävä jatkossakin esimerkiksi Suomen historian perusteet, mistä eduskunnasta päätetään tai miten solu jakaantuu.

Maanantaina julkistettiin Jorma Ollilan työryhmän esitys autoliikenteen verotuksesta. Nykyisistä auto- ja ajoneuvoverosta luovuttaisiin, ja verotus tapahtuisi ajettujen kilometrien perusteella. Olen epäileväinen uudistuksen suhteen. Ensinäkin tekniikka aiheuttaa suuria kysymysmerkkejä. Suurempi huoli liittyy kuitenkin siihen, joutuisivatko maaseudun ihmiset uudistuksen maksajiksi. Kun oma auto on keino liikkua, voi ajettuihin kilometreihin perustuva verotus käydä kalliiksi.

Kokonaisuudessa syksy on ollut mukavaa aikaa. Eduskunnassa on ollut hienoa tehdä töitä. Keskustan gallup-menestys lämmittää. Ennen kaikkea olen iloinen kuitenkin siitä, että meillä on joukkueessa hyvä henki päällä ja todellinen yhdessä tekemisen meininki. Nöyryys on kuitenkin pysynyt koko ajan mukana. Suomen tilanne on erittäin vakava ja inhimillinen hätä monessa perheessä suuri. Politiikan tekeminen on kaikkea muuta kuin helppoa. Nöyryyttä on löydyttävä jatkossakin. Oppositiopolitiikan on perustuttava vaihtoehtojen esittämiseen.

Olen huomannut, että vaikeiden aikojen keskellä on osattava antaa arvo arjen pienille iloille. Järjestimme viime viikolla yhdessä Kokkolan Tiikerien Lelu Ojansivun kanssa Laitetaan hyvä kiertämään -hyväntekeväisyystempauksen, jossa pyysimme ihmisiä lahjoittamaan vanhoja liikuntavälineitä, pelejä ja leluja eteenpäin. Tapahtuman suosio ylitti kaikki odotukset. Saimme kerättyä linja-autollisen verran hyväkuntoista tavaraa.

Maanantaina toimitimme lahjoitukset keskussairaalan lastenosastolle, Kokkolan ensi- ja turvakotiin, tukikoti Siilinpesään, Silta-taloon sekä Koivuhaka-seuran Hyvänmielentorille. Niiden kautta tavarat löytävät tiensä vaikeassa elämäntilanteessa olevien keskipohjalaislasten ja -nuorten käyttöön.

Minuun teki vaikutuksen, kuinka vilpittömästi ihmiset lähtivät liikkeelle hyvän asian puolesta. Niin paljon hyvää mieltä sekä toisista välittämistä en ole nähnyt ja kokenut vähään aikaan. Nämä ovat niitä asioita, joiden varaan hyvinvoiva ja oikeudenmukainen Suomi pitää rakentaa. Yhteisöllisyydessä on voimaa.

Ensi keväästä on odotettavissa jälleen työntäyteinen. Politiikan puolella huomio kiinnittyy toukokuun eurovaaleihin. Vaaleilla on tapana sähköistää poliittista tilannetta muutenkin. Ei tarvitse olla kummoinen ennustaja veikatakseen, että päivien pidetessä myös poliittisen keskustelun kierrokset lisääntyvät.

Oma työni Keskustan eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja sekä sivistys- ja EU-asioita käsittelevän suuren valiokunnan jäsenenä jatkuu. Työtä paremman ja oikeudenmukaisemman Keski-Pohjanmaan sekä Suomen puolesta ei tehdä kuitenkaan yksin. Toivonkin teitä olemaan rohkeasti yhteydessä sekä kertomaan murheistanne ja antamaan syöttöjä eduskuntatyöhön. Vain näin saamme asioita eteenpäin.

Pe 22.11

Tätä kirjoittaessa istun junassa matkalla Kuopioon. Luvassa on Keskustan puoluevaltuuston kokous, joka kerää yhteen parisataa keskustalaista eri puolilta Suomea. On ilo tavata jälleen vanhoja sekä uusia ystäviä ja tuttavia. Kokouksessa on myös luvassa tärkeitä päätöksiä. Keskusta nimeää ensimmäiset ehdokkaansa ensi kevään eurovaaleihin. Ehdokaslista näyttää iskukykyiseltä jo tässä vaiheessa.

Kiireisen syksyn tunnelmat ovat kaksijakoiset. Omalla puolueella menee hyvin, mikä lämmittää mieltä. Olemme taistelleet vaikeuksien kautta tiemme gallupien kärkipaikalle. Liikaan ylpeyteen ei ole kuitenkaan varaa. Suomen tilanne on enemmän kuin vakava. Kaikki hyvinvoinnin ja talouden mittarit näyttävät alaspäin, eikä suuntaa paremmasta ole näköpiirissä.

Osallistuin tänään Radio Suomen Ajantasaan, jossa keskustelimme yhdessä seitsemän muun kansanedustajakollegan kanssa muun muassa tästä. Talouden tilasta sekä kunta- ja sote-uudistuksista. Painotin, että ensi viikko on Kataisen hallitukselle yksi sen tärkeimmistä. Se esittelee silloin paljon puhutut rakennepäätöksensä, joilla on tarkoitus luoda Suomeen uutta työtä sekä tehostaa peruspalvelujen, kuten terveydenhuollon toimivuutta.

Hallituksen onnistumista mitataan sen mukaan, miten se onnistuu näissä tavoitteissa. Päätöksiä on tarkasteltava kahdella mittarilla. Ensinäkin, miten uskottavasti ratkaisut edistävät talouden kurssin kääntymistä sekä uusien työpaikkojen syntyä? Toiseksi, löytyykö ratkaisuista eväitä ihmisten peruspalvelujen turvaamiseksi?

Tähän asti erityisesti sosiaali- ja terveyspalvelu- sekä kuntauudistuksissa on ajauduttu umpikujaan. Jokainen meistä ymmärtää, ettei kuntarajoja siirtämällä saada aikaan parempia palveluja tai säästöjä kuntatalouteen. Tarvitsemme järjestelmätason muutosta, jossa perus- ja erikoisterveydenhuollosta luodaan saumattomasti toimiva kokonaisuus. Terveydenhuolto voitaisiin antaa Suomessa noin 20 – 25 alueen vastuulle säilyttäen kuntarakenne nykyisen kaltaisena. Asiantuntijoiden mukaan tämä toisi vuositasolla lähes 800 miljoonan euron säästöt sekä paremmat palvelut. Ei mitenkään huonolta kuulostava yhtälö.

Eilen keskustelimme eduskunnassa omistajanohjauksesta, jolla on merkittävä rooli uuden kasvun luomisessa. Valtio on edelleen merkittävä omistaja monessa yrityksessä. Käytin puheenvuoron sen puolesta, että valtion on koordinoitava toimintojaan paremmin. Nykyisin oikea käsi ei aina tiedä, mitä vasen tekee. Yhtenä esimerkkinä on valtion 100 prosenttisesti omistava Finavia, joka vastaa lentokenttien ylläpidosta. Sillä ei näytä olevan minkälaisia aikomuksia ja suunnitelmia maakuntakenttien kehittämiseksi, vaikka niille on elintärkeä merkitys Suomen vientivetoiselle taloudelle.

Pelkästään Kokkolan alueella on 800 vientiyritystä, jotka ovat riippuvaisia omasta Kruunupyyn kentästämme. Maakuntakenttien ajaminen alas olisi katastrofi, josta Suomen ja sen alueiden olisi vaikea nousta. Tämän vuoksi ei ole yhdentekevää, miten valtio käyttää omistajan ääntä.

Pe 29.9

Keli on viilentynyt nopeasti. Kun vielä viime viikolla pystyi lenkkeilemään t-paidassa, on tällä viikolla saanut kaivaa esille hanskat ja pipon. Onneksi Suomen menestys kori- ja lentopallossa on lämmittänyt urheilumiehen mieltä. Euroopan kärki on molemmissa lajeissa vain parin lisäaskeleen päässä.

Ilmojen kylmetessä ja iltojen pimentyessä on myös politiikan syksy käynyt entistäkin kiivaammaksi. Eduskunnassa on ehditty käydä jo monta tiukkaa keskustelua. Keskiviikkona väiteltiin kotihoidontuen tulevaisuudesta. Oppositio oli tehnyt yhteisen välikysymyksen vaatien hallitusta perustelemaan kovaa arvovalintaansa, eli kotihoidontukeen kohdistuvaa leikkausta.

Keskustan joukkue puolusti tiukasti perheiden valinnanvapauden merkitystä. Painotin omassa puheenvuorossani, että jokainen perhe osaa valita itsellensä sopivan hoitomuodon ilman ulkopuolista valistusta. Kysymys on hyvinvointimme kulmakivestä eli perheiden jaksamisesta. Perheiden mahdollisuuksia heikentämällä ei rakenneta parempaa Suomea. Tasa-arvo ja naisten työmarkkina-aseman parantaminen ovat tärkeitä tavoitteita. Perheiltä leikkaamisen sijaan ne saavutetaan parhaiten jakamalla vanhemmuuden kustannukset nykyistä tasaisemmin.

Toinen eduskunnassa puhuttanut teema on ollut valtion ensi vuoden noin 54 miljardin euron suuruinen tulo- ja menoarvio eli budjetti. Kysymys koskee sitä, miten käytämme yhteiset varamme parhaalla mahdollisella tavalla Budjetin käsittely jatkuu eduskunnassa koko syyskauden ajan.

Tämän vuoden ensimmäinen budjettikeskustelu oli poikkeuksellinen. Perinteisesti oppositiopuolueet haastavat hallitusta. Tällä kertaa asetelma oli kääntynyt päälaelleen, kun Keskustalta tivattiin vaihtoehtoja Suomen kurssin kääntämiseksi. Ei siinä, meillä on selkeä vaihtoehto hallituksen neuvottomalle linjalle. Nyt jos koskaan tarvittaisiin ratkaisuja yli puoluerajojen.

Keskusta on vaatinut lisätoimia uusien työpaikkojen luomiseksi. Kasvavat työttömyysluvut vetävät meistä jokaisen hiljaiseksi. Työpaikkoja ei synny, mikäli yritysten toimintaedellytyksiä ei helpoteta. Yritysten rahoitusmahdollisuuksia on parannettava ja palkkaamisen annettava kannusteita. Esimerkiksi yksin työskentelevän yrittäjän on saatava vapautus ensimmäisen uuden työntekijän palkan sivukuluista.

Rahoituksen turvaamiseksi olemme esittäneet kasvurahaston luomista. Rahastoon kerättäisiin pesämuna esimerkiksi myymällä valtion omistamia TeliaSoneran osakkeita. Näistä saatavat 2-3 miljardin euron tulot sijoitettaisiin kasvurahaston kautta suomalaisiin pieniin ja keskisuuriin yrityksiin sekä sitä kautta uusien työpaikkojen syntyyn.

Ensi viikon torstaina käsittelyyn tulee tekemäni lakialoite, jossa vaadimme lapsen törkeästä seksuaalisesta hyväksikäytöstä rikosta, joka ei vanhene koskaan. Tällä hetkellä rikos vanhenee uhrin täyttäessä 28-vuotta ja rikoksen enimmäisvanhenemisaika on enimmillään 20 vuotta. Näin ollen uhrit eivät pysty aina nostamaan prosessia edes siinä tapauksessa, että syyllinen olisi tunnustanut tekonsa. Valmistelimme aloitetta keväällä yhdessä edustajakollegani Timo Heinosen kanssa, ja saimme aloitteeseen eduskunnan enemmistön eli yli sadan kansanedustajan allekirjoituksen.

Iltalehti uutisoi aloitteesta viime lauantaina. Tämän jälkeen olen saanut monia yhteydenottoja. Nämä ihmismielelle käsittämättömät tarinat ovat olleet pysäyttäviä. Olen entistäkin vakuuttuneempi siitä, että laki on saatettava voimaan mahdollisimman pikaisesti.

To 5.9
Perheiltä leikkaaminen on lyhytnäköistä

Hallituksen esitys kotihoidontuen jaosta molempien vanhempien kesken on kestämätön. Se kaventaa perheiden valinnanvapautta eikä ole säästötoimenpide.

Esitetty malli vie osalta perheiltä tylyllä tavalla mahdollisuuden hoitaa pientä lasta kotona. Monella perheellä on ollut jo ennestään tiukkaa, eikä tämä tuo helpotusta yhdenkään suomalaisen perheen arkeen. Päätös kaventaa kaikkien perheiden valinnanvapautta, mutta ongelmallisin se on yksinhuoltajien ja monilapsisten perheiden näkökulmasta. Ne ovat kaikkien mittareiden valossa heikoimmassa asemassa.

Yhteiskunnan näkökulmasta ongelmallista on se, ettei lasten siirtäminen päivähoitoon ole säästötoimenpide. Lasten hoitaminen kotona ja kotihoidontuen maksaminen on huomattavasti edullisempi tapa järjestää pienten lasten hoitaminen. Tämän vuoksi monet kunnat maksavat myös kotihoidontuen kuntalisää. Kotihoidontuen jakamista ei voi perustella myöskään työllisyysvaikutuksilla, sillä arvioiden mukaan ne jäisivät hyvin pieniksi.

Perheiden arkeen iskevää ja yhteiskunnalle kalliiksi käyvää päätöstä ei voi puolustaa järkiperustein.Me Keskustan eduskuntaryhmän jäsenet teemme kaikkemme sen puolesta, että kotihoidontuki säilyy nykyisen kaltaisena. Perheiden valinnanvapauden kunnioittamisen on säilyttävä perhepolitiikan kulmakivenä.

Ma 19.8
Haluan jatkaa työtä eduskunnassa

Lupasin, että vastaan alkusyksystä pyyntöihin ja kyselyihin eurovaaliehdokkuuden suhteen. Kun nyt vääjäämättä alkaa näyttää siltä, että syksy hiipii, on sopiva aika ilmoitella aikeista.

En tavoittele paikkaa Euroopan parlamentissa. Haluan jatkaa työtä Suomen eduskunnassa keskipohjalaisten ja koko maan parhaaksi. Olen ehdolla seuraavissa eduskuntavaaleissa kotikaupungistani Kokkolasta.

Päätökseni takana olevat syyt ovat loppujen lopuksi melko yksinkertaisia. Suomen tilanne on tällä hetkellä niin vakava, etten halua pyrkiä minnekään muualle. Työsarkaa heikompiosaisiosaisia ja koko Suomea puolustavalle linjalle on tulevina vuosina enemmän kuin pitkään aikaan.

Olen todella motivoitunut jatkamaan kansanedustajan työtä. Haluan olla nostamassa Suomea ja Suomen Keskustaa. Viihdyn eduskuntaryhmän varapuheenjohtajan tehtävässä ja koen, että meidän joukkueella on henki päällä.

Pidän Euroopan parlamentissa tehtävää työtä todella tärkeänä. Haluan lämpimästi kiittää niitä, jotka ovat minua ehdokkuuteen houkutelleet. Haluaisin vielä joskus vastata eurovaalipyyntöihin myönteisesti. Sen aika ei kuitenkaan ollut nyt.

Toivon, että EU:sta ja Suomen asemasta Euroopassa saadaan aikaan monipuolinen kansalaiskeskustelu. Ei ole järkevää, että väittelyn ainoat vaihtoehdot ovat äärilaidoissa – poskisuudelmassa tai paluussa Impivaaraan. Suurin osa suomalaisista sijoittuu tälle välille.

Kevään ja kesän aikana laitoimme yhdessä ystävieni kanssa näitä ajatuksia paperille. Siitä syntyi kirja, joka suorastaan vilisee uusia avauksia siitä, miten Eurooppa saadaan uuteen nousuun. Eurooppa on meidän maanosa, eikä mikään estä sitä, että teemme EU:sta maalaisjärjellä toimivan. Osallistun EU-keskusteluun julkaisemalla kirjan ensi keväänä.

Pe 19.7
Suomi Areena

Suomi Areenan ensimmäisen paneelin aiheena lukiot. Yleisöä Satakunnassa satakunta.

Tässä ei ramboilla, vaan tutustutaan Porin yliopistokeskuksella näkövammaisten näyttelyyn. Haastavaa on elämä side silmillä.

Nuorisoketjun järjestämä paneeli koko komeudessaan. Montako henkilöä tunnistat kuvasta? Kuva: Sari Gustafsson.

Somelaiset miehet. Karim Z vieraili myös paneelissa.

Tällä viikolla oli vuorossa Suomi Areena Porissa. Vierailimme tapahtumassa eduskunnan kasarien ja sivistysvaliokunnan kanssa tiistaista torstaihin. Perinteeksi muodostuneessa ja suureksi kasvaneessa tapahtumassa riitti vilinää ja vilskettä lähes yhtä paljon kuin Keskustan puoluekokouksissa.

Olin mukana neljässä keskustelussa. Sivistysvaliokunnan jäsenten kanssa keskustelimme lukiokoulutuksen tulevaisuudesta, opetusministeri Krista Kiurun kanssa varhaiskasvatuksesta sekä edustajakollegani Tuula Peltosen kanssa koulujen työrauhasta. Eniten yleisöä kerännyt keskustelu oli kuitenkin meidän eduskunnan kasarien järjestämä tilaisuus, jossa me 1980-luvulla syntyneet haastoimme politiikan konkarit keskusteluun politiikan toimintakulttuurin muutoksesta. Raatihuoneen tori oli täynnä ihmisiä seuraamassa tätä antoisaa ja välillä kiivaaksikin yltynyttä keskustelua, jossa vieraili myös muuan yllätysnimi.

Ma 17.7
Kesätunnelmia Kaustiselta

Kesäpäivät ovat sujuneet mukavasti. Pienen lomailun jälkeen oli viime viikolla perinteisen Kaustisen Folk Music -festivaalien vuoro. Viihdyin Kaustisella lähes koko viikon hyvästä musiikista, tuttujen näkemisestä sekä Keski-Pohjanmaan kesästä nauttien. Tämän kesäperinteen voittanutta ei ole.

Kulttuurikeskustelu käynnissä

Takit mallia ex-pääministeri

Seminaarissa oli noin 150 katsojaa

Perjantaina järjestimme kaustislaislähtöisten nuorten kanssa osana festivaaleja Keski-Pohjanmaa -seminaarin. Seminaari koostui minun ja Teemu Seikkulan vetämästä yrittäjyyden ja aluekehityksen mahdollisuuksia käsitelleestä paneelista, Antti Huntuksen vetämästä kulttuuri ja identiteetti -keskustelusta sekä Esko Ahon ja Euroopan parlamentin entisen puhemiehen Pat Coxin välisestä dialogista.

Omassa paneelissamme kävimme Matti Vanhasen, Miapetra Kumpula-Natrin, Outi Raatikaisen sekä Jouko Pihlajamaan voimin yrittäjyyden ja aluekehityksen välistä yhteyttä sekä Suomen talouden haasteita. Keskeisenä johtopäätöksenä nousi esille, että yrittäjyyden haasteet ratkaisemalla voimme tehdä paljon talouden yleisten ongelmien eteen. On tärkeää turvata yritysten rahoitusmahdollisuudet, välttää palkka- ja muiden kustannusten karkaamista käsistä sekä löytää ratkaisuja osaamisen parantamiseksi. Yksi tärkeimmistä profiloitumis- ja samalla menestystä tuovista keinosta on alueen ja maakunnan vahvuuksiin nojautuminen.

Keski-Pohjanmaan oma mies, entinen pääministeri Esko Aho oli myös vauhdissa seminaarissa. Hän toisti viisauden siitä, ettei Suomen kuntien sekä sosiaali- ja terveyshuollon ongelmia ratkaista rajoja piirtämällä. Aho teki oivan vertauksen siitä, etteivät kenkätehtaatkaan valmista vain yhtä keskimääräistä kenkäkokoa, vaikka se olisikin tehokasta. Kuten kenkien kohdalla, on myös eri kunnissa erilaisia tarpeita. Kunta- ja palvelurakenne ei voi perustua vain yhden muotin mukaisiin ratkaisuihin.

Kesä jatkuu tästä aktiivisissa merkeissä. Tällä viikolla on luvassa Suomi Areena Porissa, jossa olen mukana neljässä eri keskustelussa. Yritämme löytää uusia ajatuksia varhaiskasvatukseen, lukikoulutuksen kehittämiseen, koulujen työrauhan parantamiseen, jonka lisäksi me eduskunnan 1980-luvulla syntyneet edustajat haastamme politiikan konkarit keskusteluun politiikan ja sen toimintakulttuurin muutoksesta.

La 11.5
Onko Eurooppa vielä meidän?

Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Herman Van Rompuy vieraili tällä viikolla Suomessa. Suurelle yleisölle Van Rompuy esitteli ajatuksiaan Helsingin yliopistolla järjestetyssä tilaisuudessa, jossa hän ja pääministeri Jyrki Katainen keskustelivat Euroopan tulevaisuudesta. Kiinnitin huomiota kahteen asiaan: Van Rompuyn vaatimukseen rakentaa Euroopan unionista tiivis liittovaltio sekä mieltänsä osoittaneisiin vasemmistolaisiin nuoriin, jotka keskeyttivät tilaisuuden huutaen ”talouskuri tappaa”.

Samaan aikaan kun Van Rompuy vieraili Suomessa, vietettiin tällä viikolla myös Eurooppa-päivää. Osallistuin Eurooppa-päivän yleisötilaisuuteen, jossa ihmisten näkemykset tulevasta eivät olleet kovinkaan valoisia. Mieleeni jäi erityisesti eräs vanhempi rouva, joka nosti kissan pöydälle ja kysyi minulta, onko lapsillani ja lastenlapsillani enää tulevaisuutta Euroopassa?

Eurooppa-päivää vietetään vuonna 1950 Robert Schumanin yhtenäisen Euroopan luomisesta antaman julistuksen kunniaksi. Ranskan silloinen ulkoministeri uskoi, että sodan runtelemaan Eurooppaan syntyy pysyvä rauha vain yhteisen sävelen löytämisellä. En ole mikään EU-idealisti, mutta mielestäni tarvitsisimme tänä päivänä vastaavaa viestiä. Me emme pärjää täällä Suomessa, eikä homma muuallakaan toimi, mikäli ajaudumme Euroopassa pysyvään talouden syöksykierteeseen ja annamme maanosamme ulkopuolisten nousevien maiden mennä ohi.

Miten meidän sitten pitäisi hoitaa talouskriisiä? Viime aikoina on noussut esiin kysymys erityisesti siitä, miten talouskriisiin ajautuneita maita pitää kohdella. Tukipakettien vastapainoksi on tähän asti vaadittu leikkauksia, veronkorotuksia ja julkisen omaisuuden yksityistämistä. Olen edelleen sitä mieltä, että ainoa oikea lääke kriisin ratkaisuun on se, että jokainen jäsenmaa laittaa taloutensa kuntoon. Tukipaketeilla ja uudella velalla ei velkakriisiä ratkaista.

Olen kuitenkin myös sitä mieltä, ettei laskua saa maksattaa tavallisilla ihmisillä ja talouskasvun, eli uuden hyvinvoinnin luomisen, eväitä syömällä. Mielestäni julkisen velan ja budjettialijäämien tarkastelun rinnalla on ryhdyttävä seuraamaan, miten jäsenmaat pärjäävät sosiaalista hyvinvointia mittaavien lukujen valossa. Suomi ja muut Pohjoismaat ovat erinomaisia esimerkkejä siitä, että terve julkinen talous ja oikeudenmukaisuutta edistävä politiikka ovat asioita, jotka on mahdollista yhdistää.

Van Rompuyn esittämä ratkaisumalli on liittovaltio. Hän uskoo, että jakamalla menot ja vastuun toistemme veloista olemme vahvempia. Itse en jaksa uskoa tähän. Euroopan unionin jäsenmaat ovat niin erilaisia, että merkittävä osa päätösvallasta on säilyttävä jäsenmaissa. Euroopan alueen yhteisissä kysymyksissä, kuten sisämarkkinapolitiikassa, on järkevää mennä tiiviimmän yhteistyön suuntaan. Verotuksen, koulutuksen ja sosiaalipolitiikan kaltaiset politiikan alat perustuvat kuitenkin niin vahvasti kansallisiin tarpeisiin ja lähtökohtiin, että ne on järkevintä jättää kansallisella tasolla päätettäviksi.

Tarvitsemme vaihtoehtoja näköalattomaan Eurooppa-keskusteluun. Juupas-eipäs -väittely ei vie meitä eteenpäin. Tärkeintä on, että jäsenmaat pystyvät omalla linjallaan pitämään huolta ihmisten hyvinvoinnista ja taloutensa tilasta. Jäsenmaiden ja koko Euroopan hyvinvointi perustuu kilpailukyvyn ja talouden perusedellytysten vahvistamiseen. Se on ainoa ulospääsytie kriisistä.

Pe 12.4
SDP:n sumutuksista

Helsinkiläisen SDP:n puoluesihteeri Reijo Paanasen mukaan (Keskipohjanmaa 11.4) olen väärässä, kun väitän Kataisen hallituksen kasvattaneen politiikallaan tuloeroja. Rohkenen olla eri mieltä. Tuloerot kun eivät julistamalla kapene.

Hallitus on kiristänyt ja kiristää tasaveroja. Ne tuntuvat voimakkaimmin tavallisten suomalaisten arjessa, koska niitä maksetaan saman verran varallisuuteen katsomatta. Ruuasta, lääkkeistä, liikkumisesta tai talon lämmittämisestä joutuu tulevaisuudessa maksamaan aiempaa enemmän. Valtionosuusleikkausten myötä kunnallisveroa tullaan nostamaan ja silläkin on tasaveroluonnetta.

Laajempi kysymys on se, miten kuntatalouden rapauttaminen näkyy ihmisten peruspalveluissa, kuten terveydenhoidossa ja koulutuksessa? Vaikka niihin kohdistuvat leikkaukset eivät näy suoraan tulonjakotilastoissa, on palvelujen heikentymisellä dramaattinen vaikutus suomalaisten hyvinvoinnin edellytyksiin.

Paananen viittasi osinkoverouudistukseen. Sen osalta ilmaisin olevani todella pettynyt siihen, että SDP vaikeni osinkoverouudistuksen epäkohdista kokonaan. Olen edelleen aika pettynyt. Epäreilujen päätösten jälkeen tuli aivan hiljaista. Kaikista rikkaimpia suosiva malli olisi kelvannut demareille. Nostan hattua Arhinmäen Paavolle, joka Sipilän oppitunnin jälkeen nosti epäkohdan esille ja se korjattiin.

Sitten vielä näitten näitten tulonjakovaikutusten laskemisen taustoista: hallitus käyttää päätöstensä tukena laskelmia, jotka perustuvat veromuutosten käyttäytymisvaikutuksiin. Esimerkiksi yhteisöveron laskemisesta valtiontalouteen syntyvää aukkoa ei tarvitse paikata kuin puoliksi, koska se maksaa hallituksen laskelmien mukaan itse itsensä. Tällainen rahantekokonehan me kaikki haluttaisiin. Se ei kuitenkaan ole realistisella pohjalla, eivätkä asiantuntijat ole yhtyneet arvioon siitä, että aukot paikkaantuisivat itsestään.

Yhteistyötä tosiaan tarvitaan, siitä olemme samaa mieltä. Muutenhan tämä maa ei taantumasta nouse. Yrittäjyyttä tukemalla ja uusia työpaikkoja luomalla pääsemme eteenpäin.Opposition tehtävä on herätellä hallitusta todellisuuteen ja sitä työtä aion jatkaa. Toivon, että SDP olisi ylimielisyyden sijasta liikkeellä nöyrin mielin.

To 11.4
Työrauhaa kouluihin

Koulutyön rauhattomuus on kaikkien huulille viime aikoina noussut kysymys. Helsingissä Alppilan yläkoulun opettaja irtisanottiin, kun hän poisti oppilaan voimakeinoin pois ruokalasta. On syytä muistaa, että kyseessä on vain jäävuoren huippu ja yksittäistapaus, johon meidän ulkopuolisten on mahdotonta ottaa kantaa. Koulujen arjen voidaan kuitenkin katsoa muuttuneen yleisesti aiempaa rauhattomammaksi, vaikka suurimmassa osassa Suomen kouluja tilanne on edelleen hyvä.

Opettajilla on oltava nykyistä paremmat työkalut puuttua vaikeisiin tapauksiin. Hallitus teki alkuvuodesta lakiesityksen, joka antaisi opettajille lisää keinoja työrauhan ylläpitämiseen. Käytännössä tämä niin kutsuttu koulurauhapaketti antaisi opettajalle oikeuden esimerkiksi tarkistaa oppilaan repun sekä poistaa sieltä vaaralliset tai opetusta häiritsevät esineet. Myös jälki-istuntoa muutettaisiin siten, että se voitaisiin suorittaa erilaisia kirjallisia ja suullisia tehtäviä tehden.

Olen pitkälti esityksen kannalla. Siinä on otettu melko hyvin huomioon työrauhan parantaminen sekä oppilaan ja opettajan oikeusturva. Suurempi ihmetyksen aihe on tosin se, että esitys aiotaan ulottaa peruskoulun lisäksi myös toisen asteen koulutukseen. Tilanne ja tarpeet ovat hyvin erilaisia näiden kahden koulutusasteen välillä. Mielestäni riittäisi, kun koulurauhapaketti ulotettaisiin vain oppivelvollisuusikään. Esityksen toinen ongelma on, etteivät oppilaiden fyysiseen koskemattomuuteen liittyvät säädökset ole riittävän selkeitä.

On kuitenkin syytä muistaa, ettei kysymys ole vain lainsäädännöstä. Koulurauhaan liittyvät ongelmat eivät ratkea, vaikka me kansanedustajat säätäisimme kuinka hienoja lakeja tahansa. Olennaisimman muutoksen on tapahduttava arvoissa ja asenteissa. Kukaan meistä ei tietenkään halua palata aikaan, jossa kuria pidetään yllä karttakepin avulla. Opettajan on oltava kuitenkin koulutyön sujuvuudesta vastaava auktoriteetti, jota oppilaat kunnioittavat.

Myös perheiden jaksamiseen on kiinnitettävä nykyistä enemmän huomiota. Usein koulujen rauhattomuus on seurausta perheiden ongelmista. Lapset ja nuoret käyttäytyvät levottomasti voidessaan pahoin. Koulujen on tuettava perheitä kasvatuksessa. On herätettävä ajatus siitä, että tulevien sukupolvien kasvattamisen on tapahduttava kotien, koulun ja koko muun yhteiskunnan välisenä yhteistyönä. Kasvatusvastuu on aina kuitenkin kodeille.

Viime kädessä kysymys on myös maalaisjärjen käytöstä. Lainsäädännön lisäksi yhteisiä pelisääntöjä voitaisiin tarkentaa kussakin koulussa erikseen. Paikallisessa sopimisessa opettajat, oppilaat ja vanhemmat määrittävät yhdessä, mikä on hyväksyttävää ja mikä ei, ja mitä pelisääntöjen rikkomisesta seuraa.

To 4.4
Perheelliset opiskelijat unohdettiin taas

Perhe- ja työelämän yhteensovittaminen on perhepolitiikan ikuisuusaihe, jonka saralla on tehty jo paljon, mutta jolla riittää vielä paljon tehtävää. Suurimman muutoksen on tapahduttava asenteissa. Vain näin rakennamme lapsi- ja perheystävällistä Suomea. Ihmisillä on oltava mahdollisuus perustaa perhe ja viettää riittävästi aikaa lastensa kanssa. Työn on joustettava, ei vanhempien.

Työtä tekevien ihmisten ohella meidän on otettava paremmin huomioon myös muut perheelliset. Suomessa on lähes 100 000 perheellistä opiskelijaa. Näistä vain 20 000 nostaa opiskelijoiden toimeentulon turvaavaa opintotukea. Opintotukea nostavista vanhemmista lähes viidennes on yksinhuoltajia. Arki on usein raskasta ja leipä on tiukassa. Jokainen meistä voi kuvitella, miten vaikeaa on tulla lapsen kanssa toimeen pelkästään 300 euron kuukausittaisella opintorahalla sekä sen päälle maksettavalla yleisellä asumistuella ja opiskella samaan aikaan täysipäiväisesti. Yhtälö on mahdoton.

Kataisen hallitus uudisti kehysriihessään opintotukea. Uusi lainavähennysmalli ja muut hienosäädöt vievät opiskelijan toimeentuloa oikeaan suuntaan, vaikka enemmänkin olisi toki voinut tehdä. Kun hallitus jakaa vain niukkuutta, voivat opiskelijat olla tyytyväisiä lopputulokseen. Perheelliset opiskelijat kuitenkin unohdettiin, kuten niin monta kertaa aiemmin.

Mielestäni välittömänä toimenpiteenä opintotukeen pitäisi tehdä 145 euron kuukausittainen huoltajakorotus. Lisäksi perheellisille opiskelijoille pitäisi antaa mahdollisuus valita, haluavatko he nostaa opintotuen asumislisää vai yleistä asumistukea. Nykyisin perheelliset opiskelijat ovat pakotettuja nostamaan yleistä asumistukea, joka saattaa jossain kaupungeissa olla asumislisää pienempi.

Sosiaaliturvan kehittämisen lisäksi perheellisiä opiskelijoita varten on kehitettävä käytäntöjä, jotka mahdollistavat opiskelun ja lastenhoidon yhdistämisen. Tenttimis- ja opiskelutapoihin on saatava joustavuutta. Oppilaitoksiin on myös saatava lapsiparkki, johon lapsen voi viedä hoitoon luennon tai tentin ajaksi. Näin lasta on mahdollisuus hoitaa muuten mahdollisimman pitkään kotona.

Emme saa luoda yhteiskuntaa, jossa on olemassa paras aika perheen perustamiselle. Parhaan ajan on oltava aina. Tämän vuoksi perheellisten opiskelijoiden asemaa on parannettava nykyisestä. Yhteiskunnan todelliset kasvot näkyvät siitä, miten se pitää huolta lapsista ja perheistä sekä kaikkein heikoimmista. On aika laittaa yhden kaikkein heikoimmassa asemassa olevan ryhmän, opiskelevien perheiden, asiat paremmalle tolalle.

Ke 20.2
Ammattikorkeakoulutusta kehitettävä alueellisista lähtökohdista

Eduskunnassa käynnistyi eilen ammattikorkeakoulu-uudistuksen käsittely. Kyseessä on vähintäänkin yhtä merkittävä kysymys kuin yliopistouudistus viime vaalikaudella. Ammattikorkeakoulukentällä riittää toden totta kehitettävää. Hallitus on kuitenkin viemässä toimillaan muutosta väärään suuntaan. Erityisen huolestunut olen esityksen keskittävästä ja eriarvoistavasta luonteesta.

Ammattikorkeakoulut ovat vakiintuneet tärkeäksi osaksi suomalaista korkeakoulukenttää. Ne antavat käytännöllisistä sekä alueellisista tarpeista ja lähtökohdista tapahtuvaa koulutusta lähes 150 000 opiskelijalle eri puolilla Suomea. Kunnat ja alueet ovat olleet vahvasti mukana ammattikorkeakoulutuksen kehittämisessä.

Ammattikorkeakoulu-uudistus koskee ensimmäisessä vaiheessa oppilaitosten toimilupia ja rahoituksen perusteita. Jokainen ammattikorkeakoulu joutuisi pakkolupahakuun eli anomaan valtiolta lupaa toiminnalleen. Opetus- ja kulttuuriministeriö voi näin vaatia korkeakouluilta rakenteellisia uudistuksia toimiluvan saamiseksi. Käytännössä tämä tarkoittaa nykyisen koulutusverkon karsimista ja ylhäältä päin tapahtuvaa sanelua. Alueiden painoarvo uhkaa pienentyä.

Rahoituksen perusteiden kohdalla esitys korostaa tuloksellisuutta, kuten suoritettuja opintomääriä, tutkintoja ja innovaatiotoimintaa. Painottaisin näiden rinnalla enemmän opiskelijoiden työllistymistä sekä koulutuksen alueellista vaikuttavuutta. Ammattikorkeakoulutuksen ydintehtävien toteutumisen on näyttävä vahvemmin myös niiden rahoituksessa.

Myöhemmin tapahtuvassa uudistuksen toisessa vaiheessa käsittelyyn tulee rahoituksen perinpohjainen uudistaminen. Jatkossa perusrahoituksesta vastaisi vain valtio, kun tähän asti valtio ja kunnat ovat vastanneet siitä yhdessä. Myös Keskusta on kannattanut rahoituksen siirtämistä valtiolle. Tämäkään ei ole mikään yksinkertainen kysymys. Haastavan taloudellisen tilanteen aikana valtion on vaikeaa löytää uudistukseen vuositasolla tarvittavaa noin 500 miljoonan euron summaa. Epäilen, että hallitus olisi halukas sijoittamaan yhtä paljon alueellisesti elintärkeään koulutukseen kuin kunnat itse. Viimeaikaiset esimerkit osoittavat, että koulutuksen eri sektoreilta ollaan valmiita leikkaamaan surutta.

Omat teesini uudistukselle ovat, että kehitystyön on tapahduttava korkeakoulujen, alueiden ja valtion välisenä yhteistyönä. Päätösvaltaa on jätettävä sinne, missä on paras tietämys. Lisäksi korkeakouluille on annettava työrauha toiminnan pitkäjänteiseksi kehittämiseksi. Mielestäni toimiluparuljanssin sijaan ammattikorkeakoulut ovat merkittävä lakiin, kuten yliopistot. Lisäksi rahoituksen pitkäjänteisestä turvaamisesta on tehtävä sitova päätös.

Viimeisenä kohtana haluan nostaa esille opiskelijoiden aseman parantamisen. Entisenä yliopisto-opiskelijana minun on helppo sanoa, että korkeakouluopiskelijat ovat hyvin eriarvoisessa asemassa. Yliopisto-opiskelijat kuuluvat Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) kautta toimivan opiskelijaterveydenhuollon piiriin, minkä lisäksi ylioppilaskuntien automaatiojäsenyys mahdollistaa yliopistossa opiskeleville huomattavasti paremmat vaikuttamismahdollisuudet. AMK-opiskelijoiden yhdenvertaisten mahdollisuuksien toteuttaminen on otettava osaksi uudistusta.

Keskiviikko 13.2
EU-menetykset paikattava kansallisin toimin

Viime päivien poliittista keskustelua on värittänyt erimielisyys Euroopan unionin rahoituskehyksestä vuosille 2014 – 2020. Käsittelemme teemaa tänään EU-asioita käsittelevän eduskunnan suuren valiokunnan kokouksessa, jonka kuultava pääministeri Jyrki Katainen käy. Eilen vierailin Yle Radio 1:n Ykkösaamussa, jossa keskustelimme aiheesta suuren valiokunnan puheenjohtaja Miapetra Kumpula-Natrin kanssa.

Euroopan päämiehet pääsivät siis viime viikon lopulla pitkän neuvotteluprosessin päätteeksi sopuun siitä, miten EU käyttää varojaan tulevina vuosina. Pääministeri Katainen on hehkuttanut tulosta Suomen kannalta onnistuneeksi nettomaksuosuutemme kasvun taittuessa. Rohkenen olla asiasta eri mieltä.

Mielestäni lopputuloksesta voi löytää yhden positiivisen asian: Euroopan unionin budjetti pienenee nykyisestä. Taloudellisesti haasteellisina aikoina ei olisi ollut mieltä kasvattaa menoja. Suomen kannalta tulos ei ole kuitenkaan hyvä. Ensinäkin Suomen EU:lle maksamat maksut nousevat vuositasolla 115 miljoonan euron verran. Maksamme jatkossa joka vuosi 520 miljoona euroa enemmän EU:lle kuin sieltä saamme.

Toiseksi suomalaisen maatalouden ja Itä- sekä Pohjois-Suomen harvaan asuttujen alueiden saama aluekehitystuki pienenee nykyisestä. Nämä miljoonien leikkaukset jättävät jälkensä lukuisten perheiden arkeen. Pelkästään Keski-Pohjanmaalla tämä tarkoittaa sitä, että yritysten tukemiseen ja tutkimus- ja kehitystyöhön käytettävät varat vähenevät vuositasolla noin puolella miljoonalla eurolla.

EU-rahoitusneuvotteluissa koetut tappiot on paikattava kansallisin toimin. Tämä on ainoa keino, jolla hallitus voi paikata pääneuvottelijoidensa Jyrki Kataisen ja Eurooppa-ministeri Alexander Stubbin eurooppalaisissa neuvottelupöydissä aikaansaamaa tulosta. Kysymys on tuhansien suomalaisten hyvinvoinnista.

Torstai 7.2

Keskusta kantaa huolta suomalaisten turvallisuudesta

Eduskuntatyö on lähtenyt tämän vuoden osalta käyntiin. Eduskunta järjestäytyi maanantaina valiten vanhan mieskolmikon jatkamaan puhemiehistössä. Tiistaina vietimme juhlallisia valtiopäivien avajaisia. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö piti vahvan arvopohjaisen puheen, jossa hän puolusti kansanvaltaa ja yhteiskunnan eheyttä.

Vuoden ensimmäinen eduskuntakeskustelu käytiin eilen turvallisuus- ja puolustuspoliittisesta selonteosta. Kerran neljässä vuodessa tehtävän selonteon on tarkoitus linjata Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tavoitteista pitkälle tulevaisuuteen. Kysymys on siitä, miten Suomen turvallisuudesta huolehditaan. Maailma muuttuu nopeasti. Me suomalaiset emme ole täällä yksin, ja tapahtumat maailman toisella puolella voivat näkyä arjessamme arvaamattomalla tavalla. Sotilaallisten uhkakuvien rinnalle ovat nousseet ympäristön tilan, internet-turvallisuuden sekä sosiaalisten ongelmien kaltaiset kysymykset.

Käytin oman puheenvuoroni siitä, että kerran neljässä vuodessa tehtävän selontekotyön rinnalle tarvitaan vuosittaista eduskuntakeskustelua, jolloin Suomen linjaa päivitettäisiin säännöllisesti. Pääministerin pitäisi antaa joka vuosi linjaus Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan tavoitteista. Neljän vuoden välein tehtävä työ ei riitä enää nykypäivän maailmassa. Sauli Niinistö viittasi valtiopäivien avajaispuheessa samaan vaatiessaan vuosittaista ulko- ja turvallisuuspoliittista debattia.

Suurin huoleni liittyy hallituksen kykenemättömyyteen turvata puolustusvoimien rahoitusta. Puolustuksemme perusperiaatteet ovat yleinen asevelvollisuus, koko maan kattava puolustus sekä sotilaallinen liittoutumattomuus. Mikäli rahoitusta ei turvata, joudumme tinkimään näistä tärkeistä tekijöistä. Keskustelua seuraamalla vahvistui käsitykseni siitä, että kokoomus haluaa Naton salarakkaana siirtää liittoutumattomuuden historiaan ja vasemmistopuolueet näivettää alueellisen puolustuksen sekä yleisen asevelvollisuuden perusteita. Vain Keskusta näyttää ottavan vakavasti kaikkien suomalaisten turvallisuuden ja turvallisuuspolitiikkamme perinteisen linjan jatkuvuuden.

Perjantai 19.10.

Yksi värikäs eduskuntaviikko alkaa olla pulkassa. Istun junassa ja koti-Kokkola häämöttää. Tässä Pännäisten kohdalla ulkona on jo pilkkopimeää, mutta muuten viikonloppu on alkanut varsin valoisissa tunnelmissa. Ilta-Sanomien kuntavaaligallupithan lupasivat keskustalle selvää nousua.

Näyttää siltä, että vaalien päävaihtoehdot alkavat siivilöityä. Gallupin perusteella keskusta ja kokoomus ovat nousussa, sosiaalidemokraatit sekä perussuomalaiset liukuivat selkeää alamäkeä. Näin ollen loppusuora näyttäisi avautuvan keskustan ja kokoomuksen välisenä vääntönä. Siinä kysymys on siitä , jatketaanko keskittämistä ja suurempien yksiköiden ihannointia, vai uskotaanko siihen, että Kokkolankin leveysasteilla voi olla elämää. Keskusta uskoo hajautettuun yhteiskuntaan ja siihen, että Keski-Pohjanmaallakin pitää voida asua ja yrittää. Elämisen ja yrittämisen edellytykset pitää olla kaikilla asuinpaikasta riippumatta.

Toivon, että valtakunnalliset linjat nousevat esille myös paikallisessa vaalikeskustelussa Kokkolassa. Kokoomuksen ja sosiaalidemokraattien suurkuntahanke ei missään tapauksessa ole meidän keskipohjalaisten etu. Kuntarajojen uudelleen piirtely ei ratkaise terveydenhuollon kipeitä ongelmia. Karttaharjoituksilla ei saada lääkäreitä terveyskeskuksiin.

Minä uskon, että pieni maakunta pärjää jatkossakin kuntien välisellä yhteistyöllä. Keskustan esittämässä mallissa kotikunta turvaa lähipalvelut ja maakunta hoitaa laajempaa väestöpohjaa vaativat tehtävät. Tavoitteenamme on purkaa turhaa byrokratiaa ja asettaa ihminen uudistusten keskiöön.

Valtakunnallisten linjausten ohella on äärimmäisen tärkeää, että Kokkolassa ja Keski-Pohjanmaalla puhutaan paikallisista aiheista. Vaaleissa on kysymys maakuntamme kuntien tulevaisuudesta. Puolueilta ja meiltä ehdokkailta kannattaa kysyä, mitä me pidämme tärkeänä ja millä keinoilla aiomme tärkeitä asioita hoitaa.

Kokkolassa ja Keski-Pohjanmaalla puhuttaa esimerkiksi nuorten syrjäytyminen, terveyskeskusten jonot ja ikäihmisten hyvä hoito. Onpa juttusille tullut useampi omaishoitajakin, joka on kysynyt, olisiko kohtuullista saada välillä muutama vapaapäivä. Olen luvannut olla väkevästi asialla.

Tiukassa taloustilanteessa edessä olevat säästöt pitää kohdentaa niin, että pienempikin pärjää. Yrittäjyyttä pitää tukea voimakkaasti, jotta hyvinvointiyhteiskunta säilyy ja meillä on mahdollista antaa hyviä palveluita.

Kaikki edellä mainitut asiat ovat isoja. Kukaan ei pysty niihin yksin, eikä niitä hoideta päivässä. Yksi ihminen voi vain luvata tehdä parhaansa koti-Kokkolan ja Keski-Pohjanmaan puolesta.

Käväisehän ehtiessäsi nettisivuillani, joilta löydät lähipäivien kiertueaikatauluni sekä tuoreimmat kannanottoni vaalien tärkeimmistä puheenaiheista.

Aurinkoa syksyyn, toivottavasti törmäämme myös äänestyskopissa,

Tuomo
Numero 209

Keskiviikko 17.10.

Ennakkoäänestysaamu alkoi perinteisellä puhelinsoitolla. Ihastuttava 80-vuotias rouva äänestää aina heti ennakon alettua, mielellään ensimmäisenä tai heti ensimmäisten joukossa. Hän soittaa matkalta kaupungintalolle, vaihdamme kuulumiset ja varmistamme numeron moneen otteeseen. Kun hän menee koppiin, toivomuksena on ollut jo kuusissa vaaleissa, että pysyn linjoilla, vaikka hän laittaa puhelimen ta
skuun. Siltä varalta, että numero unohtuu. Näin olen matkustanut koppiin vaalipäivien ensimmäisinä ennakkohetkinä jo monen monituista kertaa. Paitsi että tämä lämmittää mieltä, siitä tulee varma fiilis, kun tietää heti aamutuimaan, että yksi ääni on plakkarissa. Numero on 209, jos kaikki ei halua pitää mua taskussa, kun on kopissa.

Perjantai 21.9.

Ehdokaslistat on nyt palautettu ja vaalityön paras osuus, kampanjointi, on käynnistynyt. Meillä on viisi viikkoa aikaa vakuuttaa kuntalaiset ympäri Suomen. Energiaa hommasta ei ainakaan puutu, mikäli katsomme viime viikonlopun ja alkuviikon loppurynnistystä ehdokashankinnassa. Viimeisen viiden päivän aikana saimme kerättyä 1600 ehdokasta. Yhteensä keskustan listalta ehdolle asettuu 8 400 rohkeaa naista ja miestä. Kiitos kaikille suuresta panoksestanne!

Kuten viimeksi kirjoitin, eduskunta on käsitellyt koko viikon ajan vuoden 2013 talousarvioehdotusta. Viimeksi eilen väittelin kyselytunnilla opetusministeri Jukka Gustafssonin kanssa oppisopimuskoulutuksesta ja koulutuspaikkojen leikkaamisesta tähän tapaan: ”Herra puhemies! Tästä tärkeästä pankkiunionikeskustelusta keskusta haluaisi siirtyä ihmisten arkeen ja sitä hyvin konkreettisella tavalla koskettavaan kysymykseen. Nimittäin tässä meidän hyvinvointiyhteiskunnassamme on kahden kerroksen väkeä, ja tuon kehityksen voimme pysäyttää koulutuksella ja sivistyksellä. Näin siis teoriassa, mutta entäpä käytännössä?
Hallitus rakentaa yhteiskuntatakuuta oikealla kädellä, mutta raapaisee samalla vasemmalla kädellä paikoin jopa kaksinkertaisen summan pois. Leikkaatte ja keskitätte aloituspaikkoja rajusti. Leikkaatte oppisopimuskoulutusta, siis sitä koulutusmuotoa, jonka vaikutus on maakuntien Suomessa kaikista keskeisin. Yli 20 miljoonaa euroa leikkauksia, kerrannaisvaikutukset ovat moninkertaiset yrittäjyyteen ja toisaalta syrjäytymiseen, josta kaikki kannamme huolta.
Me kuitenkin luotamme ministeri Gustafssoniin. Te annoitte eilen toivoa täällä istuntosalissa, kiitos siitä. Te sanoitte, että ainakaan nuorten oppisopimuspaikkoja ei leikata. Voitteko vielä vahvistaa tälle salille tämän: te aiotte perua leikkaukset.”

Tuttuun tapaan ministeri pyöritteli asioita eikä vastausta kuulunut. Tosiasiahan on, että leikkaukset koulutukseen ja sivistykseen rapauttavat hyvinvointia. Suomi nousee osaamisella ja koulutuksella.

Painostimme hallitusta edelleen myös omaishoidosta. Hallitus on luvannut viedä omaishoitajien asiaa eteenpäin, mutta siihen se valitettavasti on jäänyt. Minkäänlaisia tuloksia tuen verovapaudesta tai maksatuksesta ei edelleenkään ole tiedossa.

Maanantai 13.8.

Puumala Puumalassa

Viime viikolla oli mukavia kesäkeikkoja Puumalassa, Savonlinnassa ja Pirkanmaalla. Ihan parasta oli tietysti Puumalassa, josta löytyi Puumalan koulu, Puumalan terveysasema, Puumalan pankki ja Puumalan kunnantalo. Ei oo jokapojallla omia. Ohikulkijoilla näkyi ”Kaikki Puumalan puolesta” -paitoja. Siinä tuli jotenkin kotoisa olo.

puumalassa puumalassa_kunnantalo puumalassa_loikka

 

Sunnuntai 27.5.

Puumalan puheenvuoro – Keskusta tulee takaisin

“Keskusta tulee takaisin” -puheenvuorossa hahmottelen Keskustan tulevaa linjaa ja esitän konkreettisia askelmerkkejä siihen, kuinka Suomesta tehdään reilumpi paikka.

Perusturvaa ja ahkeruustakuuta

Suomi eriarvoistuu ja jakautuu kahtia pelottavalla vauhdilla. Nykyajan maattomat tai torpparit ovat pitkäaikaistyöttömiä, jotka on sysätty toimettomuuden kierteeseen. Tulevaisuudessa tarvitsemme kaikki voimavarat käyttöön. Työnteon pitää olla aina kannattavaa. Meillä ei ole varaa toisen tai kolmannen polven syrjäytyneisiin, jotka jäävät työkyvyttömyyseläkkeelle alle 30-vuotiaina.

Perusturvaa pitää parantaa. Jotta onnistumme tässä, meidän pitää olla rohkeita. Nykyjärjestelmä on ihmisen kannalta nöyryyttävä ja passivoiva. Yhden etuisuuden lisääminen on usein toisesta etuisuudesta pois. Järjestelmästä pitää tehdä yksinkertaisempi. Vähiä rahoja ei voida hukata byrokratian rattaisiin, ne pitää saada suoraan apua tarvitseville.

Hyvinvointiyhteiskunnassamme on hyväksytty ajatus, ettei perusturvaa voida parantaa ilman ansiosidonnaisenkin turvan reilua korottamista. Molemmat ovat tärkeitä etuisuuksia, mutta jos haluamme vähentää Suomesta köyhyyttä, pitäisi pystyä tekemään parannuksia myös pelkkään perusturvaan.

Kolmannen tien talousajattelua

Kolmannen tien talousajattelussa korostuu yritteliäisyys, ahkeruus, kohtuullisuus ja koko Suomen voimavarojen ottaminen käyttöön kestävällä tavalla. Käytännössä tämä tarkoittaa yrittäjyyden edellytysten parantamista monipuolisen yrittäjyyspaketin avulla. Julkinen sektori osallistuu talkoisiin investointiohjelmalla, jossa panostetaan teihin, ratoihin, laajakaistayhteyksiin, bioenergiaan, energiaomavaraisuuteen ja kotimaisen ruoan tuotantoon.

En voi hyväksyä vallalla olevaa käsitystä siitä, että Suomessa voisi asua ja yrittää vain muutamalla paikkakunnalla. Pelkän viivytystaistelun sijaan tarvitsemme koko Suomen ohjelmaa, jolla nykyinen keskittämisen ihannointi saadaan murrettua.

Keskusta on koko Suomen puolue, eikä se jää pelkästään juhlapuheiden julistukseksi. Suomen suunta voidaan muuttaa. Keskusta tulee takaisin jo tulevissa kuntavaaleissa. Kirjan sävelet ovat esimakua sille konkreettiselle vaihtoehdolle, jota haluaisin kunnallisvaaleissa suomalaisille esittää.

puumalan_puheenvuoro_kirjanen_verkko

Lataa kirjanen tästä >>

 

 

Perjantai 12.4.

Valtaisan suuri kiitos kaikille tsemppauksesta ja yhteydenotoista! Tänään on tullut niin paljon innostunutta palautetta, että tästä lähtee vyöry liikkeelle.

Tässä vielä tunnelmia tiedotustilaisuudesta: http://www.youtube.com/watch?v=3c0aS66Ypr0&feature=youtu.be

 

Perjantai 23.3.

Kuvia Kirkon ulkomaanavun ja Naisten pankin vaikuttajamatkalta Nepalista.

pari_kokoontuminen

 

pari_kylajuhla

 

pari_kyla

 

pari_lapset

 

pari_maisemia

 

pari_miehet_pojat

 

pari_nuoret

 

tripla

 

 

Maanantai 12.3.
Kirkon ulkomaanavun ja Naisten pankin vaikuttajamatkalla Nepalissa. Seuraa matkan kulkua näiltä sivuilta ja FB-profiilistani.

Keskiviikko 22.2.
Keskusta jätti tänään välikysymyksen hallituksen suurkuntahankkeesta. Me emme ymmärrä, miksi hallitus ei arvosta palveluiden järjestämistä lähellä kuntalaista, tai miksei asukkaiden osallistumis-ja vaikuttamismahdollisuuksia haluta turvata. Kahden viikon päästä asiasta keskustellaan. Toivon kuntalaisten reagoivan.

Torstai 16.2.
Kohta alkaa suullinen kyselytunti. Esiin nousee varmasti hallituksen järjetön kuntakartta. Kannattaa seurata TV1:stä klo 16.

Torstai 2.2.
Maanantaina pyörähtää käyntiin vuoden 2012 valtiopäivät. Virallisia avajaisia juhlitaan tiistaina perinteisesti juhlajumalanpalveluksen ja iltakonsertin merkeissä. Keväästä on tulossa varmasti kiireinen. Hallituksen keskittämissuunnitelmat uhkaavat joka suunnalla. Seuraa miniblogista, missä mennään.

Maanantai 24.10.
Vierailin viikonloppuna Keskustanuorten liittokokouksessa Pohjois-Savon Tahkovuorella. Kyllä nuorissa oli virtaa ja tuoreita ajatuksia! Kannustin heitä pohtimaan isoja kysymyksiä, kuten mihin tähän ajan ilmiöihin Keskustan pitäisi alkiolaisten arvojen pohjalta kyetä vastaamaan. Puheenjohtaja Kurvinen valittiin jatkokaudelle ja hän sai tuekseen hyvän joukkueen.

Torstai 8.9.
Eduskunnan syksy pyörähti käyntiin

Eduskunta aloitti syksyn työskentelynsä tiistaina. Me kansanedustajat olemme kyllä paiskineet hommia jo kesästä asti kiertämällä Suomea. Myöskään tapahtumat Euroopassa eivät ole katsoneet loma-aikoja.

Tänään salikeskustelua kuumensi pääministeri Kataisen ilmoitus taloustilanteesta. Omassa puheenvuorossani epäilin, että Kokoomus on SAK:n ja SDP:n panttivankina. Taloustilannetta ratkotaan Hakaniemen ja Etelärannan kabineteissa. Näissä päätöksissä osattomiksi jäävät eläkeläiset, opiskelijat, nuoret ja lapsiperheet, joilla ei ole suurta etujärjestöä takanaan.

Alkusyksyn puheenaiheena on myös ollut kuntaministeri Virkkusen kuntaliitoskaavailut. Viikonloppuna saimme kuulla, että hallituksen tarmo ei lopu kuntien pakkoliittämiseen, vaan koko Suomen kuntarajat aiotaan piirtää uusiksi. Ministeri näyttää ajattelevan, että viisaus siitä mikä on parhaaksi alueelle asuukin ministeriössä eikä siellä missä ihmiset ovat.

Työsarkaa riittää siis täksi syksyksi.

Maanantai 11.7.
Tennisammattilaisena ja oikeissa töissä

Viikonloppuna tuli pelailtua yli kymmenen vuoden tauon jälkeen Kokkolan kansallisissa tenniskisoissa. Menestys oli aivan kohtuullinen. Siinä ohessa sitten kiertelin vähän toritilaisuuksia ja pieniä puhekeikkoja. Aloin ajattelemaan, että tällaista se varmaan on tuo tennisammattilaisen arki. Pelejä ja sitten edustamista siinä pelien välillä.

Tänään maanantaina pääsin oikeisiin töihin Kaustisen kansanmusiikkijuhlille. Festarit pyörivät nykyään pääasiassa talkoovoimin ja ajattelin kiertämisen ohessa antaa vähän omaakin panosta kansankulttuurille. 30. juhlilla on nyt tullut käytyä, jos sikiönä käyntikin lasketaan. Työtehtävät alkoivat pullonkeruusta, jatkuivat lähetiksi ja ylenivät sieltä lipputoimistoon. Tänä vuonna olen kutsuvieraiden vastaanotossa. Aina on ollut mukavaa ja hyvä meininki. Sopivasta kiireestä ja pikkuhässäkästä syntyy aito festaritunnelma.

Hauskoja sattumuksiakin päivään mahtui. Ihmiset eivät oikein meinanneet mieltää, että kansanedustaja on juhlilla töissä ja siksi moni seisoi ja jonotti. Kun sitten kysyin, kuinka voin auttaa, he tervehtivät ystävällisesti ja kertoivat odottavansa henkilökuntaa…

erin
lllalla Erinin keikalla. Vanha nainen hunnigolla villitsi.

Maanantai 4.7.

Uuden eduskunnan ensimmäinen kevätistuntokausi päättyi perjantaina. Aivan vielä ei pääse lomanviettoon, sillä tälläkin viikolla on vielä suuren valiokunnan kokous. Kesän aikana työhuoneeni vaihtuu, joten olen käynyt läpi papereita ja kirjoja parin vuoden ajalta muuttoa varten. Kaikenlaista mielenkiintoista vuosien varrelta on palautunut mieleen.

Helteiden lisäksi meitä kansanedustajia on kuumentanut keskustelu uuden hallituksen ohjelmasta. Monien mutkikkaiden vaiheiden jälkeen Jyrki Kataisesta tuli pääministeri ja hallitus nimitettiin viime viikolla. Koko viime viikko on täysistuntosalissa väitelty iltaa myöten, mitä hyvää ja huonoa tulevan neljän vuoden suuntaviivat pitävät sisällään.

Muutaman kipakan puheenvuoron olen tästäkin aiheesta salissa käyttänyt. Sellainen maku minulle on ohjelmasta jäänyt, että sanat ja teot eivät siinä kohtaa. Ohjelmapaperissa selvitetään, arvioidaan ja kehitetään kaikkea kaunista, mutta sitten rahapaperissa kaikelta tältä viedään pohja pois. Pihvi on kätketty liitteisiin, joissa sitten lakonisesti luetellaan, mistä miljoonaleikkaukset tehdään.

Kuntien valtionosuuksien leikkaukset rokottavat ankarasti peruspalveluita – terveydenhuoltoa, esi- ja perusopetusta ja vanhustenhoitoa. Kulutusverojen kuten bensan kallistuminen tuntuu maaseudulla, jossa oma auto on elinehto. Maatalousleikkaukset vaarantavat viljelijän toimeentulon ja puhtaan lähiruoan saatavuuden. Ihmisten ja alueiden tasa-arvo on vaakalaudalla. Keskustaa tarvitaan nyt töihin keskittämispolitiikkaa vastaan.

Sivistykseen kohdistuu ankaria säästöjä. Monet jututtamani asiantuntijat ovat kertoneet, että ei tällaisia leikkauksia ole koulutuksen ja sivistyksen osalta ennen nähty. Pienet lukiot ja maakuntien ammattikorkeakoulut ovat nyt tulilinjalla. Kyllä siellä perusturvassa sitten työtä riittää, jos ennalta ehkäisevästä työstä ja sivistyksestä otetaan rahaa pois.

Kasvun eväitä ohjelmassa on laihasti. Yrittäjyys on Keski-Pohjanmaan elinvoimaisuuden tae. Kysyin salissa hallituspuolueiden kansanedustajilta, onko ohjelmassa mitään joka kannustaisi pienyrittäjää painamaan eteenpäin. Arvostamani Kokoomuksen kansanedustaja, Suomen Yrittäjien pitkäaikainen puheenjohtaja Eero Lehti vastasi napakasti, ettei ole toistaiseksi löytänyt ohjelmasta mitään yrittäjyyttä tukevaa. Tämä kai kertoo aika paljon.

Ei niin huonoa, ettei jotain hyvääkin. Onhan ohjelmassa myös plusmerkillä varustettuja hyviä asioita. Hallitus aikoo ohjata 60 miljoonaa nuorisotyöttömyyden hoitoon ja koulutustakuun toteutumiseen, ja 30 miljoonaa peruskoulun laadun parantamiseen. Lista näillä varoilla tehtävistä asioista on kuitenkin pitkä ja leikkaukset kovia. Myös korotus työmarkkinatukeen tulee toki kipeään tarpeeseen.

Salissa hallituspuolueiden kansanedustajat ovat peränneet Keskustan vaihtoehtoa tuleviin menoleikkauksiin. Keskusta oli valmis korottamaan arvonlisäveroa, jotta sivistykseen ja kuntien peruspalveluihin kohdistuvilta säästöiltä olisi vältytty. Olisimme kuitenkin jättäneet ruoan ja lääkkeiden verotuksen ennalleen. Näin veronkiristys toteutettaisiin oikeudenmukaisesti ja progressiivisena, kun kauppakassin tai apteekkikäynnin hinta ei nousisi. Keskustan vaihtoehdon kirkastaminen on tavoitteeni syksyn salikeskusteluissa.

Nyt on kuitenkin aika ladata akkuja syksyn koitoksiin. Täytyy ottaa tavoitteeksi päästä nauttimaan myös Suomen suvesta. Aion kierrellä pitkin Keski-Pohjanmaata ja ympäri Suomea. Toivottavasti törmäämme kesäisissä merkeissä! Rentoudutaan ja nautitaan lämpimistä keleistä.

P.S. Vaikka jätänkin työmaan vähäksi aikaa, poliittinen keskustelu jatkuu kesälläkin. Olen muun muassa ruotimassa puolueen tilaa puheenjohtajamme Mari Kiviniemen kanssa tulevana tiistaina aamutelevisiossa seitsemän jälkeen. Tuoreet gallupit kertovat synkkiä lukemia, mutta nyt on uskottava omaan asiaan. Laittakaahan aamuvirkut kellot soimaan heti seitsemältä. YLE Areenasta lähetyksen voi katsoa myös jälkikäteen.

Maanantai 30.5.

Uusi viikko eduskunnassa käynnistyi puolueen neuvottelupäivillä. Iltapäivällä pääsin isännöimään Perhosta asti tulleita ysiluokkalaisia, jotka kiersivät oppaan johdolla tutustumassa jyhkeään eduskuntataloon ja kokoontuivat sitten Keskustan ryhmähuoneeseen tenttaamaan minua. Kysymyksiä riitti nuoriin liittyvistä asioista, kuten oppivelvollisuus- ja äänestysiästä opiskelupaikkoihin, sekä kansanedustajan työstä. Vertasin talon arkea kouluun – täälläkin kello soi kun tunti eli valiokunnan kokous tai täysistunto alkaa.

Keskiviikko 18.5.

Ensimmäiset viikot eduskunnassa ovat menneet lähinnä käytännön järjestelyissä.
Portugalin tukipaketti on tietysti työllistänyt meitä suuren valiokunnan jäseniä.
Valiokuntatyö ei ole lähtenyt käyntiin, sillä se odottaa uudelta hallitukselta
saatavia esityksiä.

Viime viikolla Soinin ilmoitus jättäytyä oppositioon ihmetytti.
Vaalien alla riitti paljon puhetta kurpitsoista ja lippalakeista, mutta kun tekojen
hetki koitti, jytkystä tulikin selkärangan nytky. Ihmiset halusivat muutosta, mutta
perussuomalaiset eivät halunneet sitä muutosta tekemään,
vaan jäivät huutelemaan vieraisiin pöytiin.

Maanantai 18.4.2011

Lämmin kiitos luottamuksestanne! Henkilökohtaiseen tulokseen, 6886 ääneen, pitää olla puolueen tilanteen huomioon ottaen hyvin tyytyväinen. Kiitos jokaiselle!

Sunnuntai 17.4.2011

Jännitin vaalien tulosta Kokkolassa tukiryhmäni kanssa.

haastelua

Tiedotusvälineitä kiinnosti kommenttini.

online

Seurantaa.

tuki1

Tukiväkeä.

tuki3

Puolueen tilanne pistää vakavaksi.

tuomopaivi

Seurailen tuloksia vaimoni kanssa.

Lauantai 16.4.2011

Viimeistä kampanjapäivää viedään! Kokkolassa on ollut hienosti väkeä liikkeelle. Vaalityön tekeminen on kaikkiaan ollut hienoa ja antoisaa aikaa.

Perjantai 15.4.2011

Ihminen ei ole kone, ja ihmisarvo on aina markkina-arvoa enemmän. Sen vuoksi järjestän tänään  Tuomon tuvalla hyvinvointi-illat maalaislääkäri Kiminkisen kanssa. Puhutaan yhdessä fyysisestä ja psyykkisestä hyvinvoinnista, eläkeläisten asioista, perheiden hyvinvoinnista…

Tiistai 12.4.2011

Tämä päivä hurahtaa pitkästä aikaa eduskunnassa. Luvassa on ryhmäkokous, vaalikauden päättäjäisjuhlallisuudet sekä osallistuminen Allianssin vaalitapahtumaan.

Maanantai 11.4.2011

Ennakkoäänestys on kohta jo loppusuoralla! Ennakkoonhan voit äänestää ihan missä päin Suomea tahansa kotipaikkakunnasta riippumatta. Varsinaisena vaalipäivänä pitää äänestää äänioikeusilmoituksessa merkityssä paikassa. Eli käyttäkäähän oikeuttanne! Vaasan vaalipiirissä numeroni 63.

Lauantai 9.4.2011

Tänään oli mukava kampanjointipäivä Kokkolassa. Ihmisiä oli hienosti liikkeellä ja keskustelut olivat antoisia.

Torstai 7.4.2011

Kiertelen tänään pitkin poikin Lohtajaa. Tunnelma on jo korkealla!

Keskiviikko 6.4.2011

Ennakkoäänestys alkaa tänään, muista käyttää äänioikeutesi. Merkit ilmassa ovat kannustavia. Eilisten galluplukujen mukaan keskustan kannatus on 19,8 prosenttia. Kokoomus on edellä vain 0,1 prosenttia. Me muuten voitetaan nämä vaalit! Tänään olen tavattavissa Kokkolassa. Tulevien päivien kiertueaikatauluani voit seurata nettisivujen kalenteriosiosta.

Tiistai 5.4.2011

Vaalimainosvideoni ovat nyt nähtävillä Youtubessa.

Vaalimainos 1

Vaalimainos 2

Maanantai 4.4.2011

Olen tänään Vetelissä. Aika hurahtaa kuin siivillä! Ylihuomenna alkaa jo ennakkoäänestys eikä varsinaiseen vaalipäivään ole aikaa enää kuin 12 päivää!

Lauantai 2.4.2011

Kampanjoin tänään kotikaupungissani Kokkolassa. Tsemppaukset lämmittävät kovasti mieltä, mutta jokainen ääni on ansaittava.

Torstai 31.3.2011

Tänään vietin hienon päivän kierrellen ympäri Perhoa. Nyt on menty jo hyvä tovi aamuvarhaisesta iltamyöhään ja vaikka silmä välillä lurpsahtelee, ihmisten kohtaaminen antaa hurjasti voimia.

Keskiviikko 30.3.2011

Tänään päiväni ohjelmaan kuului muun muassa tilaisuuksia Kannuksessa. Illalla puhuin Pietarsaaren Rotaryklubilla. Ihmisiä kohdatessani olen huomannut, että ihmiset haluavat puhua näissä vaaleissa asiaa – ja sehän sopii minulle ja koko keskustalle!

Tiistai 29.3.2011

Tuomon tuvalla puhuttiin tänään yrittäjien asiaa.

yi2

Mukana oli myös Perheyritysten liiton toimitusjohtaja Matti Vanhanen.

yi3

Väkeä oli kivasti paikalla.

yi4

Käytin myös itse puheenvuoron.

Maanantai 28.3.2011

Tänään vietimme kampanjointipäivän Halsuan maisemissa. Myös Halsualla väkeä oli hienosti tapahtumissa mukana. Tästä kiertueesta on tulossa ikimuistoinen!

Lauantai 26.3.2011

Tänään Tuomon tuvalla oli perhepäivä. Limsaa, kahvia, taikatemppuja ja poliittista keskustelua. Keskusta ei nosta syyttä perhepolitiikkaa yhdeksi vaalien tärkeimmistä teemoista. Keskustan tavoitteena on tehdä Suomesta maailman lapsiystävällisin maa.

Perjantai 25.3.2011

Kaustisen kuntakierros on ollut suuri menestys. Väkeä on ollut paikoin jopa ruuhkiki asti. Ihmisten runsas osallistuminen tilaisuuksiin on parasta vaalitsemppausta! Kiitos kaikille. Tästä on hieno jatkaa vaalityötä.

Torstai 24.3.2011

Tiiviisti ohjelmoidut kuntakierrospäivät alkavat tänään. Kun vaaleihin on aikaa 23 päivää, fiilis on hieno, mutta paljon on vielä tehtävää. Tänään olen tavattavissa Kälviällä aamusta iltamyöhään. Huomenna edessä on Kaustinen ja ensi viikolla Halsua ja Perho.

Maanantai 21.3.2011

Tänään piipahdin Helsingissä keskustan ajankohtaisseminaarissa talouden näkymistä. Mielenkiintoiset keskustelut ja ajankohtainen aihe. Käytin seminaarissa puheenvuoron sivistyksen ja talouden suhteesta.

Lauantai 19.3.2011

Tuomon tupa on nyt avattu! Väkeä oli hienosti paikalla ja puuro oli hyvää, kiitos kaikille osallistujille. Vaalituvalla voit poiketa myös tulevina viikkoina.. Tupahan sijaitsee Kokkolassa Rantakadun ja Pitkänsillankadun kulmauksessa.

 

juhlapuuro

Anneli Palosaari jakaa puuroa vaalituvan avajaisissa.

napparit

Näppäripelimannit viihdyttivät avajaisissa.

tentti

Sari Puutio tenttasi vaalituvan avajaisissa.

Perjantai 18.3.2011

Tänään pääministerimme Mari Kiviniemi vierailee Keski-Pohjanmaalla.  Olen mukana menossa! Illalla on Kokkolassa vaalijuhla sekä Asialliset bileet ravintola Komiassa. Tiedossa on siis hieno ja asiallinen kampanjointipäivä!

vaalijuhla

Vaalijuhla Kokkolassa, Mari ja minä.

alaveteli

Alavetelissä.

Torstai 17.3.2011

Tästä se alkaa! Kierrän seuraavat neljä ja puoli viikkoa turneella ympäri maakuntaa. Tänään aurinko paistaa ja fiilis on korkealla. Olisi hienoa nähdä teistä mahdollisimman monta mukana kiertueella. Tavataan ja keskustellaan!

Keskiviikko 16.3.2011

Tänään olen haastateltavana Ylen Ajantasa -ohjelmassa. Voit kuunnella ohjelman Areenasta: http://areena.yle.fi/ohjelma/259444. Jos et jaksa kuunnella ohjelmaa kokonaisuudessaan, Poliitikon peruskivi -osio alkaa noin 14 minuutin kohdalla.

Tiistai 15.3.2011

Tänään on vaalikauden viimeinen istuntopäivä. Eduskunta istunee yömyöhään, kun luvassa on vielä vasemmistoliiton välikysymys koskien hallituksen kannanottoja Euroopan talouden vakauttamisneuvotteluissa. Päivän jälkeen alkaa vaalitauko, jonka aikana kierrän ahkerasti maakuntaa tavoitteenani kansanedustajapestin uusiminen.

Maanantai 14.3.2011

Osallistun tänään kello 14.00 alkaen SLU:n ja Yleisradion liikunta-aiheiseen vaalipaneeliin. Keskustelua voit seurata suorana netistä Ylen urheilusivujen kautta. Parhaita paloja näytetään myös illan urheiluruuduissa. Olkaahan kuulolla.

Katso urheiluruutu täältä: http://areena.yle.fi/video/1300129829043

  1. Henkilön Tuomo kaveritNäytä kaikki

    29 yhteistä kaveria

    Lisää kaveriksi

    72 yhteistä kaveria

    61 yhteistä kaveria

    Lisää kaveriksi

    65 yhteistä kaveria

    18 yhteistä kaveria

    6 yhteistä kaveria

    65 yhteistä kaveria

    Lisää kaveriksi

  2. Tule mukaan tekemään Tuomosta Keskustan puheenjohtajaa. Tällä fb-sivulla luvassa kampanjainfoa, kiertueaikataulua jne. Tervetuloa joukkoon! T. kampanjatiimi
    · ·
  3. Valtaisan suuri kiitos kaikille tsemppauksesta ja lämpimistä viesteistä! Tänään on tullut niin paljon innostunutta palautetta, että tästä lähtee vyöry liikkeelle.
    ·
      • Kullervo Puumala

        Täysin epäpoliittisena, politiikan suhteen diletanttina, mutta silti ahkerana äänestäjänä ja joskus kysymättäkin kommentoijana seuraan mielenkiinnolla, miten tämä menee. Hyväähän tässä on, että Suomen Keskustassa edelleen löytyy puheenjohtaNäytä lisää
        5 tuntia sitten ·
      • Esko Fält Jouni. Sääntöjen mukaan puheenjohtaja valitaan kahdeksi vuodeksi. Saako puheenjohtaja jatkon kahden vuoden jälkeen riippuu puheenjohtajasta ja kentän äänestä. Mari ei saanut, eikä olisi saanut.

        5 tuntia sitten ·
  4. Menestystä ja onnea. Toivon, että sinusta tulee Anneli Jäätteenmäen jälkeen ensimmäinen normaalimenettelyllä valittu Keskustan puheenjohtaja.
    ·
  5. Joskus on helppo ennustaakin: ollessani Keskustaopiskelijoiden (75-vuotisonnittelut muuten liitolle ensi viikkona Ostrobotnian vuosijuhlien johdosta:) liiton johdossa 2005, näki jo silloin tuolloisesta pj-kollegastani Keskustanuorissa eli Tuomo Puumalasta että tuo kaveri on joskus vielä kysytty kaveri koko liikkeen johtoon.. Jos hän saa saman fiilingin päälle kuin aikoinaan nuoressa polvessamme, niin tässä on oiva valinta:)
    ·
  6. Mahtavuutta! Onnea ja tsemppiä sylikaupalla kisaan:D Tulee hieno ja (jälleen) ikimuistoinen kokoontuminen Rollosssa, vaan tottahan se oli jo tiedossa:)
    ·
  7. Cooool! Tosi huippua ja onnea! ..nyt jopa kävi mielessä et pitäiskö lähteä sittenkin Rovaniemelle.. heh.
    ·
  8. Hieno päätös lähteä Pj kisaan. Paljon tsemppiä ja kovaa työtä niin Rovaniemellä on helppo hymyillä =)
    ·
  9. oppilaat ovat kovasti yrittäneet painostaa mua Keskustan pj-kisaan, mutta kiitos Tuomon, mun ei tartte 🙂
    ·
    • Hanna Torvasti, Olesja Selivanova ja 16 muuta tykkäävät tästä.
      • Tarmo Vesa Matias Thorström Mitäs oot tästä Juha Sipilästä mieltä? Kun sä et kerran ole ehdolla, niin joudun tässä pähkäilemään omaa suosikkiani. Enhän mä siihen äänestykseen vaikuttamaan pääse, mutta toki pitää suosikki valita, että on puheenaihetta jos pubiin eksyy.

        19 tuntia sitten ·
      • Marjaana Hoikkala Kiitos kannatuksesta! 🙂 Sipilä on mullekin kovin tuntematon, kovin erilaisesta taustasta ponnistaa kuin muut ehdokkaat. Nettisivuilla surffailin, enkä lämmenny.

        18 tuntia sitten ·
  10. Onnea ja mestystä kisaan Tuomo!
    ·
  11. Tsemppia Tuomo! Ilo nahda kisassa oman aikani keskustanuoria. Tsemppia myos Annikalle ja Riikalle varapuheenjohtajakisaan.
    www.hs.fi
    1 · ·
  12. Hienoa Tuomo. Tukea löytyy Pohjois-Savosta.
    ·
  13. Tää on nyt sitte ihan oikia juttu. Sinä jos kuka pystyy siihen jopiin, 100% tuki vaikken minkään puolueen kirjaa omaakaan.
    ·
  14. Tero Ollilajulkaisi kohteessaTuomo Puumala
    Eilen lähellä paikkaa Helsinki
    Hyvää onnea!
    ·
  15. Onnea skabaan Tuomo! Tätä ilmoitusta on odotettu.
    www.hs.fi
    Kansanedustaja Tuomo Puumala lähtee ehdolle keskustan uudeksi puheenjohtajaksi. Puumala ilmoitti asiasta torstaina. Jo aiemmin puheenjohtajakisaan ovat ilmoittautuneet keskustan kunniapuheenjohtaja Paavo Väyrynen, kansanedustaja ja entinen ministeri Mauri Pekkarinen ja kansanedustaja Juha Sipilä Poh…
    · ·
  16. Tuomon puhe tiedotustilaisuudessa:
    www.tuomopuumala.fi
      Keskustan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Tuomo Puumalan puhe tiedotustilaisuudessa: Viimeiset viikot ovat kuluneet puhelimes
    1 · ·
    • Reino Herlevi ja 4 muuta tykkäävät tästä.
      • Maarit Hotakainen ‎”Puolueessa pitää toki aina sallia erilaiset näkökannat ja railakas keskustelu. Mutta henkilösuhteet pitää saada kuntoon. Ei ole cityliberaalien keskustaa, ei aitovierten konservatiivien keskustaa. Tämän puolueen nimi on Suomen Keskusta. Tänne on helppo tulla ja täällä on hyvä olla.”

        Eilen 14:12 · · 4
      • Maarit Hotakainen Tykkään erityisesti myös tästä: ”Asiat eivät ratkea pikkuporukoissa, vaan politiikkaa valmistellaan yhdessä ihmisten kanssa. Jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa. Keskustasta tehdään taas kansanliike, suomalaisten ihmisten vaikutuskanava. Päämääränä on palauttaa ilo, into ja kutsumus keskustan toimintaan.” Tähän tarvitaani mallia ja käytännön toimia pj:ltä mutta myös meiltä kenttäväeltä.

        Eilen 14:16 · · 3
  17. Tsemppiä Ja Onnea kisaan !Teit hyvän päätöksen.
    ·
  18. Tuomo Puumala jakoi linkin henkilön Keskustanuoret kautta.
    Tässä aamupäivän tiedotustilaisuudesta
    www.youtube.com
    · ·
  19. Menestystä. Muista rakentaa siltoja ja pitää yhteyttä.
    ·
  20. Tsemppiä ja Onnea Matkaan :=)
    ·

Kommentointi on suljettu.