Tiedotteet

Tervehdys ystävät!

Maaliskuu on tarjonnut meille aurinkoisia alkukevään päiviä. Arkadianmäellä auringosta on päässyt nauttimaan vain harvoin, koska päättyvä kuukausi on tuonut tullessaan isoja asioita ja niiden mukana paljon kokouksia ja palavereja.

Maaliskuun alussa olin sivistysvaliokunnan matkalla Isossa-Britanniassa. Tutustuimme siellä paikalliseen koulutusjärjestelmään. Saimme kuulla isänniltämme runsaasti kehuja suomalaisesta koulutuspolitiikasta. Esille nostettiin erityisesti suomalaisen koulutuksen tasa-arvoinen malli, jossa kaikilla on tuloihin ja perhetaustaan katsomatta mahdollisuudet ponnistaa korkealle. Isossa-Britanniassa sellainen ei ole mahdollista. Tavallisista kouluista on miltei mahdotonta päästä huippuyliopistoihin. Siellä raha ja syntyperä ratkaisevat. Suomessa ei aina oivalleta, kuinka hieno ja tasa-arvoinen koulutusmalli meillä onkaan. Se ei todellakaan ole itsestäänselvyys muualla maailmassa.

Hallitus piti helmikuun lopussa politiikkariihen, jossa tarkasteltiin hallitusohjelman toteutumista. Näin vaalikauden puolivälissä onkin syytä tarkastella, miten tehty politiikka on onnistunut ja miltä näyttää hallituskauden loppupuoli. Kuten kaikki tiedämme, talousnäkymät ovat täysin erilaiset kuin hallituksen aloittaessa työnsä keväällä 2007. Hallituksen kahden päivän pohdinnan tuloksena syntyi poliittinen kannanotto, jossa laitettiin tärkeysjärjestykseen seuraavan kahden vuoden aikana tehtäviä toimenpiteitä. Hallituksen merkittävin linjaus oli pyrkimys pidentää työuria niin alku- kuin loppupäästäkin. Pääministeri Vanhanen otti nimiinsä eritoten eläkeiän korottamisen.

Hallituksen esitys eläkeiän korottamisesta aiheutti melkoisen vastalauseiden ryöpyn. Työntekijäjärjestöt uhkasivat erilaisilla toimenpiteillä, poliittinen oppositio jätti välikysymyksen ja SDP:n puheenjohtaja ei sulkenut pois edes yleislakkoa. Lopputuloksena hallitus veti oman ehdotuksensa pois ja sitoutti työmarkkinajärjestöt jopa alkuperäistä kunnianhimoisempaan tavoitteeseen siirtää ihmisten todellista eläkkeellejäämisikää kolmella vuodella.

Itse pidin keskustelun aikana esillä erityisesti sukupolvienvälisen oikeudenmukaisuuden näkökulmaa. Tulevan vuosikymmenen haasteet ovat Suomessa erittäin suuret. Meidän täytyy selvitä yhä pienenevällä työntekijöiden määrällä eläkkeiden maksusta, valtion ja kuntien huimasti kasvavasta velkataakasta ja erilaisten hoivapalveluiden järjestämisestä. Tämä tehtävä ei tule olemaan helppo, eikä minun ikäpolveni ihmiset selviä siitä yksinään. Siksi pidänkin välttämättömänä sitä, että mahdollisimman moni suomalainen on mahdollisimman pitkään mukana työelämässä. Vajaakuntoisten ja sairaiden täytyy tietenkin päästä eläkkeelle, jos terveys ei riitä työntekoon. Tämä tosiasiaa ei kukaan ole kyseenalaistanut. Hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen välillä on nyt sopu, ja tahot pohtivat Rantalan työryhmässä keinoja pidentää työuria. Tuloksia odotamme vuoden lopussa.

Yksi kevään suurista lakihankkeista on yliopistolain kokonaisuudistus. Keskusta on vaikuttanut lain valmisteluun pitkin matkaa, ja olemme saaneet tuloksia aikaan. Erityisesti maakunnallisten yliopistokeskusten turvaaminen lakiuudistuksen yhteydessä on ollut Keskustan ansiota. Uudistus lisää yliopistojen itsemääräämisoikeutta ja laajentaa rahoituksen hankintaa. Meidän kansanedustajien tehtävänä on nyt hioa lain viimeiset särmät kuntoon ja pitää huoli siitä, että suunniteltua uudistusta ei vesitetä viimemetreillä.


Keski-Pohjanmaan suuntautumisasiassa ratkaisun hetket ovat lähellä. Hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmä antaa ehdotuksensa aluehallintoa koskevasta lainsäädännöstä huhtikuun kuluessa. Valtioneuvosto päättää asiasta virallisesti vasta loppuvuodesta. Olen jatkanut vaikuttamistyötä pohjoisen suunnan hyväksi, ja uskon, että lopputulos tulee olemaan hyvä. Tärkeintä on se, että Keski-Pohjanmaa ei mene mihinkään, vaan se säilyy paikallaan ja vahvistuu. Maakunnan yhtenäisyys, koulutussektori, vireä yrittäjyys ja ennen kaikkea terveydenhuollon laadukkaat palvelut ovat maakuntamme ihmisten kannalta tärkeimpiä. Niitä pitää kehittää.

Vattajanniemen tilanteeseen olen ottanut tänä vuonna kantaa jo muutaman kerran. Puolustusvoimien tavoitteet laajentaa harjoittelualuettaan Ohtakarin suunnalla ovat täysin epärealistisia. En voi missään tapauksessa hyväksyä, että Ohtakari motitettaisiin mökkiläisiltä, veneilijöiltä ja että sataman käyttöön sekä kalastukseen tulisi uusia esteitä. Olen jättänyt asiaan liittyvän valtuustoaloitteen. Siinä vaadin, että mikäli puolustusvoimien toimintoja laajennetaan Ohtakarin suunnalla, täytyy alueen käytöstä tehdä asianmukainen ympäristövaikutusten arviointi. Ohtakari on uuden Kokkolan tärkeä virkistäytymispaikka ja sen tulee sellaisena säilyä.

Vaikuttamistyö Kaustisen kansanmusiikkijuhlien kehittämiseksi jatkuu voimakkaana. Kyseessä on perinteikkään juhlan ja kulttuurimaakunnan lippulaivan toiminnan turvaaminen jatkossa. Kaustisen alueella sijaitsevan Läntän kaivoksen toiminnan liikkeelle saattaminen on ollut myös ”esityslistallani” viime aikoina. Litiumin maailmanlaajuinen kysyntä avaa huikeita näkymiä maakuntamme kehittämiselle. Muun muassa nämä hankkeet ovat pitäneet minua viime aikoina tiiviisti puhelimessa ja erilaisissa palavereissa.

Ottakaahan rohkeasti yhteyttä, jos jotakin on mielessä.

Aurinkoista kevättä teille kaikille!

Ystävällisin terveisin,
Tuomo