Tuomon kynästä /

Tulevaisuuden peruskoulu

(Julkaistu Luokanopettaja -lehdessä)

Sivistysvaliokunnan puheenjohtajana minulla on ilo ottaa lähes viikoittain vastaan kansainvälisiä koulutusdelegaatioita. Poliitikot, tutkijat ja virkamiehet saapuvat hämmästelemään koulutusihmettämme eri puolilta maailmaa.

Suosittelen vieraita aina lukemaan professori Pasi Sahlbergin kirjan Suomalaisen peruskoulun menestystarina, joka on lukuisille kielille käännetty tietokirjallisuuden bestseller. Suositus on usein kuitenkin turha. Vieraaksi tulevat ovat lukeneet teoksen tarkkaan ja esittävät sen pohjalta kiperiä jatkokysymyksiä.

Minun on helppo yhtyä Sahlbergin perusajatukseen suomalaisen perusopetuksen vahvuuksista. Teemme asioita oikein, kun saavutamme kohtuullisilla resursseilla huipputuloksia. Pitkien koulupäivien, loputtomalta tuntuvan läksymäärän ja kansallisen testaamisen sijaan panostamme lapsen kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin ja oppimiseen. Opetuksen laadun takaavat maailman parhaat opettajat.

Suomalainen lähestymistapa on mielestäni oikea. Pienenä maana emme pärjää kuin tarjoamalla jokaiselle lapselle ja nuorelle parhaat mahdolliset eväät henkilökohtaiseen oppimiseen ja omien vahvuuksien löytämiseen.

Kansainvälinen kiinnostus koulutustamme kohtaan asettaa myös maassamme koulutuksesta käytävän keskustelun oikeisiin mittasuhteisiin. Koulutusjärjestelmämme on maailman kärkeä erityisesti perusopetuksen puolella.

Olen kuitenkin huolissani siitä kehityksestä, mitä perusopetuksemme sisällä tapahtuu. Oppimis- ja osaamiserot ovat kasvussa. Sosiaalinen tausta ja asuinpaikka näkyvät yhtä vahvemmin oppimistuloksissa. Myös poikien on vaikeampi pysyä mukana.

Peruskoulu heijastaa tällä hetkellä laajemmin yhteiskuntamme haasteita. Maailma muuttuu jatkuvasti esimerkiksi teknologian ja työelämän murroksien myötä. Hyvinvointiyhteiskuntamme rakenteet eivät tahdo pysyä muutoksen mukana. Emme ole aina osanneet reagoida tarpeeksi nopeasti ja tehdä tarvittavia korjaustoimenpiteitä.

Hallitus on nostanut perusopetuksen kehittämisen koulutuspoliittiseksi kärkitavoitteekseen. Koulutuksen uusi nousu lähtee laittamalla perusta kuntoon. Visionamme on, että Suomi olisi kymmen vuoden päästää maa, jossa jokaisen tekee mieli oppia koko ajan uutta. Tuomalla intoa ja iloa koulunkäyntiin, saadaan jokainen lapsi ja nuori mukaan.

Käytännön tasolla perusopetuksen panostaminen tarkoittaa sitä, että opettajien osaamiseen panostetaan aiempaa enemmän, uusien oppimisympäristöjen ja digitalisaation mahdollisuuksia hyödynnetään nykyistä paremmin, koulupäivän rakennetta uudistetaan ja käynnistetään erilaisia kokeiluja. Näitä uudistushankkeita vauhditetaan yhteensä yli 100 miljoonan euron panostuksella.

Koulutuksen muutos lähtee opettajien arjessa tekemästä työstä. Osaamisloikkaa ei saada aikaan, mikäli täydennys- ja lisäkoulutus ei ole kunnossa. Tämän vuoksi opettajankoulutuksen kehittämiseen on varattu yhteensä 50 miljoonan euroa. Jokaisella on opettajalla on oltava tulevaisuudessa paremmat mahdollisuudet kehittää omaa osaamistaan.

Uusien oppimisympäristöjen ja digitaalisten materiaalien käyttöönottoa vauhditetaan 40 miljoonalla eurolla. Tarkoituksena on, että koulusta saisi paremmat eväät tulevaisuuden maailmaan. Opetuksen pelillistämisen sekä muiden uusien menetelmien avulla voidaan parantaa myös kouluviihtyvyyttä ja sitä kautta oppimista.

Koulupäivän rakennetta on tarkoitus uudistaa erilaisten kokeilujen kautta. Mikäli lapsi voi liikkua ja harrastaa koulupäivän aikana ja sen ympärillä, parannetaan myös jaksamista ja viihtyvyyttä. Liikkuva koulupäivä -hankkeen laajentamiseen on varattu yhteensä 21 miljoonaa euroa. Tavoitteena on, että jokainen koululainen voisi liikkua tunnin koulupäivän aikana.

Näiden eri toimenpiteiden avulla on tarkoitus mahdollistaa paremman perusopetuksen järjestäminen. Digitalisaatio tai uudet oppimisympäristöt eivät ole mikään itsetarkoitus, kuten osa kriitikoista on epäillyt.

Uusien menetelmien ja mahdollisuuksien myötä opettajilla on monipuolisemmat mahdollisuudet opettaa. Opettajan oma osaaminen pääsee paremmin esille. Opetus voi olla myös aiempaa yksilöllisempää. Tämä tukee sitä yhteistä tavoitetta, että meillä tulevaisuudessa yksi maailman parhaista peruskouluista, jossa jokainen oppilas voi pärjätä lähtökohtiin katsomatta.

Lue koko teksti >> Kommentit pois päältä artikkelissa Tulevaisuuden peruskoulu >> Vote up  Vote down   >>

Kommentointi on suljettu.