Tuomon kynästä /

Tuulta päin

(Julkaistu Ammattiosaamisen kehittämisyhdistyksen blogissa)

Ystäväni 14-vuotias tytär Saara kysyi minulta hiljattain, mihin ammattiin hänen kannattaisi opiskella. Saaralla on monta mielenkiintoista alaa mielessä. Pelkona on kuitenkin tuleva työllistyminen. Kun uusia ammatteja syntyy ja vanhoja katoaa, ei voi olla varma, millä koulutuksella saa tulevaisuudessa töitä.

Tähän Saaran esittämään kysymykseen tiivistyy, mistä ammatillisen koulutuksen reformissa on kysymys. Työelämän murros on digitalisaation ja teknologian kehityksen myötä niin merkittävä, että reformi on välttämätön. Jotta Saara ja hänen ikätoverinsa voisivat katsoa luottavaisin mielin tulevaan, pitää meidän kouluttaa ihmisiä tavalla, josta on hyötyä tulevaisuuden maailmassa.

Kaikki ovat yhtä mieltä, että reformi on tarpeellinen. Silti on tunnustettava, että tilanne ammatillisen koulutuksen arjessa on tiukka. Tehdyt säästöpäätökset ovat merkittäviä ja ne aiheuttavat monia ikäviä tilanteita.

Kiertäessäni viime aikoina monissa ammatillisen koulutuksen oppilaitoksissa olen ollut kuitenkin hyvin vaikuttunut siitä työstä, jota oppilaitoksissa on lähdetty vaikeista lähtökohdista huolimatta tekemään. Menosuunta on rohkeasti tuulta päin.

Ammatillinen koulutuksemme on täynnä huippuluokan ammattilaisia, jotka tekevät työnsä erinomaisella ja usein innovatiivisella tavalla.

Kolikolla on kuitenkin kääntöpuolensa. Meillä on huippuluokan osaamista, mutta vuosien saatossa hallinto-, ohjaus- ja rahoitusjärjestelmään on syntynyt monia päällekkäisyyksiä. Valitettavasti tämä näkyy myös koulutuksen järjestäjien toiminnassa. Koulutuksen kokonaisvaltainen johtaminen ja yhteistyön tekeminen on tehty vaikeaksi.

Vedin hallitusneuvotteluissa koulutuksen ja osaamisen ryhmää, jossa valmistelimme ammatillisen koulutuksen reformin keskeiset suuntaviivat. Lähtökohtana on kehittää ammatillista koulutusta suuntaan, jossa jokainen nuori ja aikuinen voisi saada henkilökohtaisempaa ja räätälöidympää opetusta. Näin pystytään vastaamaan myös tulevaisuuden osaamistarpeeseen sekä tarjoamaan yrityksillemme ja muille työnantajillemme osaavaa työvoimaa.

Muutoksen aikaansaaminen vaatii merkittäviä rakenteellisia ja sisällöllisiä uudistuksia. Tämän vuoksi asetimme tavoitteeksi, että turhaa byrokratiaa vähennetään poistamalla nuorten ja aikuisten koulutuksen raja-aidat ottamalla käyttöön yksi järjestämislupa ja rahoitusjärjestelmä. Lisäksi tutkintojen määrän vähennetään ja niitä tuodaan lähemmäs työelämää. Työpaikoilla tapahtuvaa oppiminen otetaan entistäkin vahvemmin keinovalikoimaan. Henkilökohtaistumisen myötä koulutus voi myös tiivistyä.

Tarkoitus on tehdä ammatillisesta koulutuksesta joustavampi ja helpommin johdettava kokonaisuus. Näin koulutuksen järjestäjillä on aito mahdollisuus muutoksen toteuttamiseen. Lainsäädännön ja politiikan pitää tukea järjestäjien omia uudistuksia.

Koulutuksen järjestäjät ovatkin lähteneet tekemään monia toimia. Tämä on erittäin myönteinen asia. Voidaan hahmottaa neljä kokonaisuutta, joilla odotetaan saavutettavan tuloksia. Nämä vievät myös reformin alkuperäisiä tavoitteita eteenpäin.

Ensinnäkin johtamiseen sekä henkilöstön osaamiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Koulutuksen laadun paraneminen tuo myös kustannussäästöjä.

Toiseksi tietojärjestelmät ja -yhteydet on laitettava kuntoon. Päällekkäisiin ja keskenään keskustelemattomat järjestelmät vievät aikaa ja rahaa. Järkeviä investointeja tekemällä saadaan aikaan mittavat säästöt.

Kolmanneksi tilojen käyttöastetta on nostettava. Tavoitetta tukee nuorten ja aikuisten koulutuksen raja-aidan poistaminen. Yhä enemmän työpaikoille ja verkkoon siirtyvä opiskelu mahdollistaa myös tilojen käyttämisen uudella tavalla. Tiloja koskevia päätöksiä ei pidä myöskään rajoittaa, jos niiden myynnistä saatavat varat käytetään koulutuksen kehittämiseen.

Neljänneksi koulutuksen järjestäjien on lisättävä yhteistyötä lukioiden ja korkeakoulujen kanssa. Yhteisillä tiloilla ja muulla infrastruktuurilla sekä henkilökunnalla saadaan aikaan myönteistä kehitystä.

Suomalaisesta ammatillisesta koulutuksesta voi olla ylpeä. Se tuottaa osaamista, tasa-arvoa ja yrittäjyyttä. Koulutusta kehittämällä pysymme jatkossakin maailman valioiden joukossa.

Lue koko teksti >> Kommentit pois päältä artikkelissa Tuulta päin >> Vote up  Vote down   >>

Kommentointi on suljettu.